Kokoelmien arvoluokittaminen Mäntyharjun museon kokoelmapoliittista ohjelmaa seuraten jatkuu museolla läpi kesän. Kivinavetan jälkeen olen siirtynyt Väentupaan ja sieltä jatkan ensi viikon aikana riiheen. Läkähdyttävien helteiden vuoksi aion suosiolla jättää päärakennuksen ullakon elokuulle.

Arvoluokituksessa esineen sijainti, kunto ja tiedot tarkistetaan ja niitä verrataan muihin vastaaviin esineisiin museokokoelmassa. Ensisijaisesti tarkoitukseni on määrittää esineen nykyinen sijainti ja kunto ja sijoittaa se esineluettelossa ensimmäiseen arvoluokkaan, jossa esineen säilyminen on parhaiten turvattu. Jos esinetyyppiä on museonkokoelmissa useita pääsevät parhaiten säilyneet, hyväkuntoiset ja/tai käyttö- tai omistajatiedoiltaan laajimmat esineet 1. arvoluokkaan, mutta huonompikuntoiset tai ns. mykät eli ilman käyttö- tai omistajatietoja olevat 1. arvoluokan esineiden kaksoiskappaleet sijoitetaan 2. arvoluokkaan. Toisessa arvoluokassa pyrimme pitämään esineestä niin hyvää huolta kuin vain mahdollista, mutta resurssit kohdistetaan ensisijaisesti ensimmäisen arvoluokan esineisiin. Jotkut esineet sijoitamme myös 3. arvoluokkaan eli ns. käyttökokoelmaan. Tähän luokkaan kuuluu esineitä, joihin saa tietyissä tilanteissa koskea ja joita on mahdollista käyttää esim. työnäytöksiin. Usea museon näyttelytiloissa oleva esine kuuluu tähän arvoluokkaan, sillä esillä olevien esineiden suojeleminen on arvatttavasti ja ”Ei saa koskea” -kylteistä huolimatta hyvin vaikeaa.

Mitä Väentuvasta sitten on tähän mennessä käyty läpi? Tässä muutama esimerkki:

Koska kimpiastiat ovat olleet kotitalouksien suurin käyttöesineryhmä 1600–1800-luvuilla, kuuluvat ne monen museon määrällisesti suurimpiin esinetallenneryhmiin. Omassa museossamme kimpiastioita on verrattain vähän ja vaihtelu sekä koon, värin kuin käyttötarkoituksenkin suhteen on suurta. Kimpiastiat pysyivät aikanaan kunnossa, koska niitä käytettiin ja ne olivat jatkuvassa tekemisessä kosteuden kanssa.Siksi kimpiastiat kestävät talvikylmää ja kosteaakin säilytystä huomattavan hyvin. Nyt kun astiat ovat päässeet museoon lepäämään, kimmet ravistuvat ja vanteet irtoilevat.Ongelmia esiintyy yleensä kun esine tuodaan säilytykseen ns. parempiin, lämmitettyihin ja ilmastoituihin, tiloihin. Oikeanpuoleinen astia on kuivunut ja ravistunut, mutta yhä suhteellisen helposti korjattavissa. Muut pytyt ovat paremmassa kunnossa ja ovat aikoinaan palvelleet niin voin kuin suolakalankin säilytys- ja tarjoiluastioina. Käyttötarkoitusta tarkempia tietoja meillä ei kuitenkaan ole eli emme tiedä missä päin tai milloin pyttyjä on käytetty.

Höyliä on museon kokoelmiin kertynyt runsain mitoin ja niiden arvoluokittamisessa riittää totisesti haastetta. Ylhäällä olevassa kuvassa ovat Väentuvassa säilytettävät höylät. Vasemman puoleinen on ns. härkähöylä, jolla puhdistettiin tai suoristettiin pintoja. Sillä saatettiin työskennellä myös pareittain, kuten esimerkiksi päreiden teossa. Keskimmäisestä höylästä ei esineluettelossa ole muuta tietoa kuin… noh, että se on höylä. Ja viimeisen höylän esinenumeron mukaan kyseessä on taskumatti. Ei siis auta kuin ottaa höylästä tarkat mitat ja verrata niitä kaikkiin museon esineluettelossa oleviin höyliin. Esinenumero on saattanut ajankuluessa hankautua tai kulua pois tai kyseessä saattaa olla ns. EiNo eli Ei numeroa -esine. EiNo on mahdollista liittää museokokoelmaan nimikkeellä ”museolöytö” tai se voidaan ottaa käyttöön työnäytöksiin.

Väentuvassa sijaitsevat esineet ovat ensimmäisiä museolle vastaanotettuja esineitä jo ajalta ennen museon virallista perustamista. Kuvan kaksi alimmaista puukauhaa saapuivat museolle vuonna 1969. Näistä pienempi on peräisin Mattilan talosta Koirakivestä, toisen alkuperä on tuntematon. Keskimmäinen lusikka on löydetty, mahdollisesti 80-luvun puolivälissä, Väentuvan kivijalasta. Ison puukauhan alkuperä on tuntematon, mutta pienestä, selvästi ahkerasti käytetystä, lusikasta tiedämme enemmän. Se on peräisin Koirakivestä ja toimi ruokalusikkana. Ruokailun jälkeen lusikka nuoltiin puhtaaksi ja laitettiin seinänrakoon odottamaan seuraavaa käyttöä. Lauantaina, saunapäivänä, lusikka pestiin. Samanlaisessa käytössä lienee ollut myös ylimmäinen lusikka, mutta varmaa tietoa tästä ei ole. Lusikat ovat kaikki hyväkuntoisia, joskin käytön kuluttamia.

Miten sinä sijoittaisit lusikat arvoluokkiin?

Anne