Kirkkokuri Mäntyharjussa

Kirkossa käymistä valvottiin, sillä kirkkolaki velvoitti kansalaiset kirkkomatkalle rukouspäivinä. Ehtoollisella käyminen oli vuoteen 1908 saakka avioliittoon ja valtion virkoihin pääsemisen ehtona. Ruotsin valtakunnan ensimmäinen varsinainen kirkkolaki säädettiin vuonna 1686. Laki käännettiin myös suomeksi ja oli voimassa Suomen siirryttyä Venäjän vallan alle 1809.

Vuoden 1686 kirkko­laki antoi tarkkoja ohjeita, joita yhtenäisesti kutsuttiin kirkkokuriksi. Jokaisen oli osallistuttava säännöllisesti jumalan­palveluksiin, ja kaikki työnteko oli pyhäpäivisin kielletty. Korttipelit ja erilaiset esitykset, kuten näytelmät, olivat sunnuntaisin kiellettyjä. Kirkkokuri tähtäsi lähinnä kristillisen siveellisyyden sekä kirkossa ja kirkonmäellä vallinneen järjestyksen ylläpitämiseen. Kirkkokurista huolehtivat kirkkoherra ja kirkkoraati. Kurinpidon välineinä olivat nuhtelu, varoitus, kirkolle tehtävä työ, sakko, jalkapuu,häpeäpenkki, julkirippi, ehtoolliselta pois sulkeminen ja seurakunnasta erottaminen.

Kuritonta kirkkokansaa kuten sapatinrikkojia tai muutoin sopimattomasti käyttäytyneitä saatettiin rangaista jalkapuuistunnolla tai pahemmassa tapauksessa häpeäpenkillä. Mäntyharjunkin seurakunnan arkistot tuntevat lukuisia tapauksia, joissa osa kirkkokansaa poistui kirkosta saarnan aikana lähiseudun kapakoihin tai nousi humalaisena meluamaan keskikäytävälle. Myös aviollisista riidoista, salavuoteudesta tai karjataikojen tekemisestä langetettiin rangaistuksia: vuonna 1738 esiaviollisista suhteista kiinni jääneet miehet laitettiin sakkorahojen puutteessa korjaamaan kirkon lahonnutta lattiaa.

Kovin tiukasti eivät Mäntyharjun kirkkoherrat kuitenkaan kirkkokuria valvoneet, sillä esivallan jo 1600-luvulla suosittelema jalkapuu hankittiin Mäntyharjun kirkkoon Sakari Cygnauksen toimesta vasta vuonna 1736. Ehtoollisvieraita ja rukouspäivien kirkossakävijöiden valvomista varten kehitetty kirkon tiukka istumajärjestys jäi myös toteuttamatta Mäntyharjussa.

jalkapuu
Kirkkokuria rikkoneet saattoivat joutua kärsimään rangaistuksensa jalkapuussa. Kuva: Mäntyharju 400-vuotta perinnejumalanpalveluksesta.

Vuoden 1686 kirkkolakia uusittiin tarpeen mukaan, mutta harvakseltaan. Suomen joutuessa Venäjän yhteydeen uusi tilanne vaati uuden lainsäädännön. Lähes 30 vuotta kestäneen selvitystyön jälkeen uusi kirkkolaki astui voimaan vuonna 1869. Uskannonvapauslaki tuli voimaan tsenäistymisen jälkeen vuonna 1922.

Tekstit ovat osin peräisin Mäntyharjun museon kesän 2013 vanhoja kirkkotapoja ja kirkkomatkoja käsitelleestä näyttelystä.

Anne

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s