Pieniä aarteita II

Sunnuntain kunniaksi tutustutaan arkiston aarteisiin. Museon arkistosta löytyvät almanakat vuosilta 1934-1935, 1938-1960, 1962-1966. Almanakkojen entistä omistajaa tai lahjoittajaa ei tunneta, mutta arvaanpa, että kyseessä oli ahkera kirkossakävijä, ehkä jopa seurakunnan työntekijä. Almanakkojen ainoat merkinnät koskevat nimittäin jumalanpalveluksiin, rippikirkkoon ja sankarihautajaisiin osallistuneiden lukumääriä.

almanakat-30-l
30-luvun almanakkojen kansikuva-aiheet saivat innoituksensa astrologiasta.

Helsingin yliopiston almanakka lienee muuten Suomen tunnetuin ja on ilmestynyt suomenkielisenä jo vuodesta 1705 lähtien. Suomalaisena sanana almanakka on ensi kertaa mainittu Raamatussa v. 1642. Almanakka -sanan etymologia on epävarma. Erään selityksen mukaan sana johtuisi keskiajan arabian kielen sanasta al-manakh, joka tarkoittaa nykyään säätä. Sen merkitys oli alun perin paikka, jossa kameli lepäsi ja karavaanien kuljettajat saivat tietoja ja ennustuksia mm. eri matkareittien säästä. Toisen selityksen mukaan sanan lähtökohtana olisi latinan kielen manacus, aurinkokelloa tarkoittava sana. Ja kolmaskin selitys on tarjolla: sen mukaan sana almanakka on lainattu suomen kieleen ruotsin sanasta almanacha, johon se on lainautunut latinan välityksellä kreikan kielestä. Ensi kertaa sana on mainittu vuonna 325 erään kirkkoisän tekstissä. Alun perin sana juontuisi Egyptissä puhutusta koptin kielestä. Almanakasta käytetään puhekielessä myös nimeä ”allakka”.

Joka tapauksessa, meidän almanakkamme kertovat taivaan kappaleiden lisäksi pitäjäläisten liikkeistä, joten käydäänpä niitä hieman tarkemmin läpi:

Sunnuntaina 2.6.1935 Mäntyharjun kirkossa järjestettiin Etelä-Savon kirkolliset laulujuhlat, joihin osallistui nykymittakaavalla suuri yleisö, 2000 henkeä. Heinäkuussa jumalanpalveluksessa (16.7.) kävi 400 henkeä, rippikirkossa 100. Muita tietoja esim. su 20.10.1935 400 henkeä ja su 27.10.1935 350 henkeä. Talvisota vei osan miesväestä rintamalle. Joulua edeltävässä jumalanpalveluksessa 17.12.1939 paikalla oli vain 180 henkeä, jouluaattona 48 henkeä ja joulupäivänä 550 henkeä. Tiistaina 26.12. palvelukseen osallistui 40 henkeä.

Seuraavan vuosikymmenen alussa kyläläiset totuttautuivat mysö huomattavasti surullisempaan kirkolliseen toimitukseen. Sankarihautajaiset vetivät ansaitusti runsaasti väkeä paikalle kunnioittamaan kaatuneiden muistoa. Sunnuntaina 15.3.1942 jumalanpalveluksessa oli almanakan omistajan mukaan 385 henkeä ja sankarihautajaisissa 1000 henkeä. Pitkäperjantain palvelukseen osallistui huhtikuussa 1944 1700 henkeä kuun keskiarvon ollessa hieman päälle sata henkeä. Sunnuntaina 12.1.1947 saarnasi Juhani Kuurne (700 henkeä), seuraavina sunnuntaina saarnaajina olivat ?? Kurkela ( 19.1. 700 henkeä) ja Taavi Kilpi (26.1. 650 henkeä).

almanakat-40-l
1940-luvulla kansikuvateemoihin liittyi mm luontoaiheita.

Keskiviikkona 3.9.1952 pidettyyn koululaisjumalanpalvelukseen osallistui almanakan merkintöjen mukaan 600-700 henkeä. Helluntaipäivänä 1.6. kirkossa kävi 1700 henkeä ja loppukuun palveluksissa 200-300 henkeä kussakin.

Marraskuussa 1955 Pyhäinpäivänpalvelukseen osallistui 550 henkeä, seuraavana päivänä (joka oli sunnuntai) kirkossa kävi ”vain” 125 henkeä ja kuun viimeisessä palveluksessa 350 henkeä. Kiirastorstaina 3.4.1958 palvelukseen osallistui 200 henkeä (rippikirkossa 90), pitkäperjantaina 1200 henkeä (rippikirkossa 405) ja pääsiäissunnuntaina 600 henkeä.

almanakat-50-l
Sodasta toipuvan maan almanakkojen kansikuvat olivat idyllisiä maaseutumaisemia.

su 18.9.1960 60 henkeä, su 25.9.1960 600 henkeä, rippiväkeä 167 henkeä, maaliskuussa 1960 keskimäärin 410 henkeä, marraskuussa 340 henkeä, joulukirkossa ke 25.12.1963 2400 henkeä, edeltävänä sunnuntaina 80 henkeä ja joulun jälkeisinä päivinä keskimäärin 60 henkeä per palvelus, marraskuussa pyhäinpäivänä 2.11. ja seuraavana sunntaina molempina noin 600 henkeä. Toukokuun 1963 jumalanpalveluksissa 350 henkeä.

Syyskuussa 1964 1200 hnekä koululaisjumalanpalveluksessa, seuraavana sunnuntaina 450 henkeä ja 16.9. 650 henkeä, rippiväkeä 186 henkeä. Juhannuspäivän kirkossa la 20.6. 1100 henkeä ja seuraavana aamuna 950 henkeä. Helluntaina su 17.5. 2000 henkeä, alkuvuoden osallistujamäärä 150-200 henkeä.

Tammikuussa 1966 jumalanpalveluksissa alle sata henkeä kussakin, pääsiäisen viidessä palveluksessa yhteensä yli 2000 kävijää, joista puolet pitkäperjantain palveluksessa. Merkinnät päättyvät heinäkuuhun 1966 jolloin jumalanpalveluksissa kävi su 17. päivä 200 henkeä, su 24. päivä 300 henkeä ja su 31. päivä 280 henkeä

alamanakat-60-l
Uusi moderni estetiikka näkyy myös 60-luvun almanakkojen kansissa.

Anne

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s