Miekankosken vanhan uittotorpan lähistöltä löytyy kahvilan, kalavesien ja museon lisäksi myös tietoa Mäntyharjun historiasta Ruotsin ja Venäjän rajapitäjänä. Vanha vuoden 1743 Turun rauhassa määritelty raja kulki mm. Miekan- ja Pyhäkosken kautta halkaisten pitäjän kahden valtion omaisuudeksi. Kuten kesän 2013 Iso-Pappilan kesänäyttelystä saattoi oppia, kirkko ja pappila jäivät Venäjän puolelle, mutta suuri osa taloista Ruotsin puolelle. Rajamuodollisuudet aiheuttivat työtä niin paikallisille kuin rajaa valvomaan tulleille sotilaillekin. Ruotsin rajavartioiden kerrotaan sijainneen mm. Hietaniemessä, Naaraniemessä ja Pyhäniemessä. Venäjä sen sijaan piti ”passia” mm. nykyisen Pyhäkosken tienhaaran tietämillä, sillä siellä yhtyivät Miekasta ja Pyhäkoskelta tulevat ratsupolut.

Paikalle pystytetty rajatolppa muistuttaa mahdollisimman tarkasti alkuperäistä puusta veistettyä tolppaa. Tolpassa oli teksti ”raja” Ruotsin puolella ruotsiksi ja Venäjän puolella venäjäksi. Lisäksi kiviin ja rantakallioihin hakattuja rajamerkkejä on yhä jäljellä mm. Mäntyharjun kirkonkylässä Kiepinsalmelta Pyhäkoskelle, Miekankoskella ja Naulasaaressa. Nykyisen rajatolpan ovat pystyttäneet vuonna 1992 Pyhäkosken kylätoimikunta, Mäntyharjun kunta ja Mäntyharjuseura.

Kuten tolpan teksti kertoo, tässä meni raja (= gran).

Ja samma på svenska.