Kesäasukkaiden Mäntyharju – ennen ja nyt

Mäntyharju oli yksi varhaisimpia huvila-alueita Suomessa, eikä kunnan suosiolle kesäasukkaiden parissa näy loppua. Ulkoisten puitteiden muuttumisesta huolimatta mäntyharjulaisessa kesänvietossa on yhä paljon yhtäläistä. Halu olla lähellä luontoa, usko yksinkertaiseen elämäntapaan ja ruumiilliseen työhön ovat yhä tärkeitä arvoja.

ompelu-arauhalan-portailla-ilona-jarnefelt-mija-liisa-saarinen-ja-maija-saarinen-1950-l-alku-kuva-heli-saarne-1
Ompeluhetki Rauhalan portailla. Kuvassa Ilona Järnefelt sekä Maija-Liisa ja Maija Saarinen. Kuva: Saarisen sukualbumi.

Ensimmäiset kesäasukkaat rakensivat huviloita, jotka noudattelivat aikansa arkkitehtuurin ihanteita ja olivat riittävän suuria majoittamaan suuret perheet ja vielä suuremmat laumat sukulaisia ja ystäviä. Kesäasunnolla vietettiin koko kesä toukokuusta syyskuuhun ja mukaan pakattiin lähes koko talviasunnon sisustus tuoleja ja sänkyjä myöten. Matkat kuljettiin teiden ja autojen puutteessa veneellä ja ruoka kalastettiin ja viljeltiin pääosin itse. Taloudenpidossa emäntää auttoi yleensä yksi tai useampi kotiapulainen. Kesät täyttyivät vierailuista, iltamista ja urheilukilpailuista, ainakin lasten osalta. Aikuiset lukivat, opiskelivat, tekivät käsitöitä ja huolehtivat kesän ja syksyn sadon säilöön talvea varten. Täydet marja- ja sienivarastot olivat emännän ylpeys ja säästivät pitkän pennin taloudenhoidossa.

pertti-saloheimon-kuva-savustista-1
Kalasaaliin valmistusta maittavaksi luonaaksi. Kuva: Pertti Saloheimo.

Entä uuden vuosituhannen loma-asukkaat? Yhä useampi viettää lomansa uudessa ja kaupunkiasunnon mallin mukaan sisustetussa ja varustellussa mökissä. Toisaalta monen kesäpaikka on ehtinyt olla suvun tai perheen käytössä jo vuosikymmenien ajan ja niin kesätapohin kuin kesämökin ulkonäköön ovat vaikuttaneet vuosien kerrostumat. Varttuneemmat kesäasukkaat viettävät mökillä pitkiäkin aikoja. Ensimmäiset vierailut tehdään jo maalis-huhtikuussa talven tuhojen tarkastamiseksi ja viimeiset ehkä vasta ensi lumien tultua. Käynnit ovat lyhyitä, usein vain viikonlopun tai yhden yön mittaisia, mutta niitä on henkilöautojen ja parantuneiden tieverkkojen ansiosta enemmän. Mökin käyttöhuippu koetaan vasta juhannuksen jälkeen heinäkuussa. Mäntyharjulla kesäkauden on katsottu ”perinteisesti” alkavan juhannuksen jälkeisen maanantain markkinoista.

Mökkien keittiöissä ja pihoilla ei enää ahkeroi kotiapulaisia, eikä heitä pienempiin lautamökkeihin mahtuisikaan. Suuretkin vierasmäärät saadaan kuitenkin ruokittua uuden teknologian avulla, mm. jääkaappi ja kaasu- tai sähköliesi ovat nopeuttaneet ja helpottaneet ruuanlaittoa. Nämä kapineet löytyvät jo yli 70 % kesäasunnoistamme.

Vapaa-ajanvietto mökeillä on laajentunut, enää ei tyydytä oman mökkipihan huvituksiin vaan matkataan tarvittaessa kauaskin erilaisille messuille, markkinoille ja illanviettoihin. Toisaalta vapaiden rantatonttien käydessä vähiin mökki saattaa sijaita huomattavan kaukanakin asutuskeskuksista eikä mökkinaapurista aina ole seuranpitäjäksi. Yli kolmannes mökeistä on käytössä alle kaksi viikkoa vuodessa. Mukana kulkeva elektroniikka älypuhelimista tabletteihin ja liikkuviin nettiliittymiin tuo tosin tarvuittaessa maailman aiempaa lähemmäs mökkeilijää.

Mitenkähän lie 25, 50 tai 100 vuoden kuluttua? Onko mökkisi yhä pystyssä ja käytössä? Säilyykö se suvulla?

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s