Yleisperiaatteena kotimaisten paikkojen nimiä taivutettaessa noudatetaan paikkakunnalla vallitsevaa käytäntöä. Niinpä taivutetaan esim. Himanka: Himangalla mutta Luhanka: Luhangassa ja Simpele: Simpeleelle mutta Kempele: Kempeleeseen. -la-johtoisista ja -kylä-loppuisista kuntien nimistä käytetään aina sisäpaikallissijoja, mutta joki-, järvi-, koski-, lampi-, vesi- ja virta-loppuisista ulkopaikallissijoja.

Kotimaisten kielten tutkimuskeskus antaa mäntyharjulaisille molemmat vaihtoehdot, sekä -ssa että -lla käyvät yhtä hyvin. Yleensä harju-loppuisten paikannimien taivutuksessa on suosittu sisäpaikallissijaa. Mutta oikeasti asiahan ei tietenkään ole näin yksinkertainen, eikä kunnan nimen taivutukseen liittyviä vivahdeseikkoja pystytä valtion asiantuntijalaitoksesta ohjailemaan.

Yleinen käsitys asiasta lienee, että sisäpaikallissija -ssa on ulkopaikallissijaa -lla vanhempaa perua. Näin ollen Mäntyharjulla syntyneet ja kasvaneet lienevät hieman todennäköisemmin kotoisin Mäntyharjusta ja täällä kesääviettävät, tänne muuttaneet tai täällä matkailevat vierailevat Mäntyharjulla. Asiasta käydään kuitenkin yhä tiukkaa vääntöä.

Museon kanta asiaan on puolueeton, mutta varaamme oikeuden muuttaa sitä tarpeen vaatiessa. Jostain syystä tuntuu käyneen niin, että vanhemmasta historiasta kertoessamme asiat tapahtuvat Mäntyharjussa, mutta muuttuvat Mäntyharjulle 1900-luvun kuluessa. Tästä epäloogisuudesta otan kyllä (ulkopaikkakuntalaisena) täyden vastuun, mutta parannusta siihen en uskalla luvata.

Itse törmäsin taivutusongelmaan heti ensimmäisestä työpäivästä lähtien muutama vuosi takaperin. Edessä oli nopea kahden viikon kirjoitusrupeama Iso-Pappilan 200-vuotisnäyttelyä varten. Erehdyksessä tein kuten varmaan jokainen ulkopaikkakuntalainen ja kirjoitin asiaa sen kummemmin miettimättä ”Mäntyharjulla”. Noh, muutettavahan ne oli kaikki ja samalla taivutuskaavalla kirjoitin vielä seuraavan vuoden kirkkomatkoja ja rajaseutu-historiaa käsittelevät näyttelyt.

Tänä vuonna tilanne oli toinen. Emme käsitelleetkään Mäntyharjun historiaa paikallisten näkökulmasta vaan keräsimme kuntaan muuttaneiden, siis ihan ulkolaisten, muistoja ja tarinoita. Ja niinpä minäkin vaihdoin paikallissijaa sulavasti muun muistelumateriaalin mukana. Ilmeisesti kesäasukkuus tapahtuu Mäntyharjulla, ei Mäntyharjussa.

Nykyisin ulkopaikallissija on huomattavasti yleisempi. Esimerkiksi Vola-Golf ja Rakennustarvike Pirtakka sijaitsevat omien sanojensa mukaan Mäntyharjulla. Myös kunnan virallinen linjaa vaikuttaa suosivan samaa muotoa.

Kansan mielipiteen syvin ilmaisen eli Suomi24-keskustelupalsta on ottanut asiaan myös kantaa. Viestiketju ”Mäntyharjulla – ei Mäntyharjussa” alkoi maaliskuussa 2009 nimimerkki kuppilan filosofin kirjoituksella, jossa moitittiin kouluopetuksen tapaa suosia sisäpaikallissijaa.

Esimerkiksi nimimerkki haloo! kertoi mielipiteensä elokuussa 2008:

Kyllä sopisi kunnioittaa vanhoja perinteitä. Vanhastaan mäntyharjulaiset ovat asuneet MÄNTYHARJUSSA. Sitten nämä kuntaan muuttaneet pillifarkut ovat alkaneet puhua, että Mäntyharjulla, mikä on aivan järkyttävää! Jos ei kieli taivu muotoon MÄNTYHARJUSSA, niin sopii ostaa menolippu vaikka Pertunmaalle!

Ja loppuun vielä hyryn mielipide asiaan toukokuulta 2013:

Se joka väittää asuvansa Mäntyharjussa, tuntee asuvansa surkeassa tuppukylässä haudutellen surkeita ajatuksiaan. Se joka väittää asuvansa Mäntyharjulla, kokee asuvansa suuressa kunnassa tuntien siitä ylpeyttä.

Niin tai näin, aina väärinpäin, tiesi jo vanha kansa.

Anne, yleisimmin Mäntyharjussa, mutta toisinaan Mäntyharjulla.