Mäntyharjun teollisuuden kulmakiviä: Puunsaanti

lankkujen-taablaus-hallan-sahalla_2
Nestor Kurvisen kuva lankkujen taaplauksesta Hallan sahalla. Mäntyharjun museon kokoelmat.

Puunsaanti on yksi Mäntyharjun teollisuushistorian keskeisimmistä kulmakivistä. Se on mahdollistanut sahateollisuuden synnyn ja tuonut työtä paikkakuntalaisille esimerkiksi uiton parissa. Vuosien saatossa puunsaanti on välillä takunnut, mutta elpynyt aina uudelleen.

Mäntyharjusta kuljetettiin puutavaraa pidemmällä sijaitseville sahoille jo ennen kuin paikkakunnalle ehdittiin perustaa yhtäkään omaa sahalaitosta. Ensimmäiset sahat perustettiin Mäntyharjuun 1700-luvun puolenvälin jälkeen. Vuosisadan aikana täällä toimi ainakin kolme sahalaitosta, Kyttälässä ja Voikosken itä- ja länsirannoilla. Sahateollisuus antoi metsien käytölle uuden merkityksen – aikaisemmin metsiä oli lähinnä poltettu kaskeksi. Lisäksi puunsaannin mahdollistama sahaus tarjosi mäntyharjulaisille töitä: talvella puutavaraa rahdattiin sahoille, kesäaikaan hoidettiin itse sahaus.

Vuosisadan taitteessa sahaukseen tuli liki parinkymmenen vuoden katkos, kun Venäjän silloinen hallitsija tsaari Paavali kielsi keisarikunnan alueelta kaadetun sahatavaran viennin länteen. Mäntyharju sijaitsi tuolloin aivan valtakunnan rajalla.

764_edit
Nippu-uittoa. Mäntyharjun museon kokoelmat.

Mäntyharjussa toimi 1800-luvun alkupuoliskolla kolme merkittävää sahalaitosta, Partsimaan Tervarummussa, Tainakoskella sekä Kuorekoskella. Mäntyharjun metsävarannot eivät kuitenkaan olleet täysin ehtymättömät. Vuosisadan puolenvälin jälkeen puun puute alkoi rajoittaa sahaustoimintaa. Tukkipuun kaadon lisäksi puuvarantoja rokotti seudulla edelleen yleisesti harjoitettu kaskeaminen. Lupaavasti alkanut sahateollisuus otti takapakkia.

Vuosisadan lopulla puunsaanti kuitenkin elpyi siinä määrin, että Mäntyharjusta alettiin toimittaa raaka-ainetta lähiseuduille perustetuille puuhiomoille ja selluloosatehtaille. Samalla uitto kasvatti merkitystään ja tarjosi työtä paikkakuntalaisille. Jotain uitettavan puutavaran määrästä kertoo se, että vuonna 1891 oli siirryttävä yhteisuittoon, kun eri yhtiöiden puut eivät enää kesän aikana ehtineet erikseen uida matkaa määränpäihinsä.

Myös sahateollisuus elpyi 1900-luvun alun jälkeen ja Mäntyharjussa on viimeisen sadankin vuoden aikana toiminut useita sahalaitoksia. Vuosina 1918-1938 Asemakylällä toiminut Hallan saha oli aikanaan Mäntyharjun suurin teollisuuslaitos, joskin yhtiön sahoista se oli kaikkein pienin. Kiepin saha taas on ollut toiminnasta vuodesta 1927 aina tähän päivään saakka.

hallansaha-3-transportti-ja-puutavaravarasto-taustalla-laiva-hinaa-nippuja_2
Hallan sahan puutavaravarasto ja transportti. Taustalla hinaaja. Kuva: Mäntyharjun museon kokoelmat.

Susanna Helminen

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s