Hanttihommia vaan?

Mäntyharjun Iso-Pappilan museon perustamisen 45-vuotismerkkipäivät lipsahtivat aivan huomaamatta ohi, ilman sen suurempaa juhlintaa. Aika on kuitenkin niin pitkä ja työntäyteinen, että nyt on pienen muistelun ja kiitoksen paikka. Mäntyharjun Seuran kokoelmasta neljä vuosikymmentä mäntyharjulaista elämää osiosta ”Vuosien varrelta valittuja väläyksiä” vuodelta 1971 löytyi seuraavanlainen helmi:

20160721_225642
Kuva: Mäntyharjulaista elämään paikallislehden sivuilta 1956-1994. Mäntyharju Seura

Sopimus Mäntyharjun kotiseutumuseon perustamisesta ja ylläpitämisestä allekirjoitettiin tammikuussa 1970. Tällöin myös sovittiin, että Iso- Pappilan alue muutetaan museokäyttöön. Kuten valituissa väläyksissä todetaan museon perustamisvaiheessa kotiseutuaktiivit ja museolautakunnan jäsenet ovat pistäneet itsensä likoon ja tehneet myös kunnioitettavan määrän työtä. Innokas kotiseututyö oli tuon ajan ilmiö. Monien muidenkin kuntien kotiseutukokoelmat ja kotiseutumuseot perustettiin juuri 1960-70-luvun taitteessa. Kotiseutuvaikuttajia Mäntyharjussa olivat tuolloin olivat mm. Raimo Vihermaa ja museolautakunnan puheenjohtajana toiminut Veikko Möller ja lukuisia muita.

Museon kokoelmien perustaminen tehtiin pitkälti talkootyönä. Esinekeräystä hoidettiin mm. koulupiireittäin ja kansakoululaisten avustuksella. Kuntalaisia kehotettiin toimittamaan ”museoesineiksi sopivaa tavaraa” alueensa kouluille, joista museolautakunta nouti esineet. Keräämisen jälkeen työ ei loppunut – oikeastaan siitä se museotyö vasta on alkoi. 1970-luvulla esineitä myös luetteloitiin, valmisteltiin säilytykseen ja näyttelyyn talkootyönä.

20160907_091011
Museon pääkirjasta talkoolaisen kädenjälkeä Vuonna 1974 luetteloituja esineitä oli hieman yli 2000 kappaletta ja vuonna 1980 noin 4150 kappaletta. Tällä hetkellä museon kokoelmassa oli hieman alle 6000 esinettä. Kuva: Mäntyharjun museo.

Museotyöhön kuului myös näyttelyjen rakentaminen. Museo perusnäyttelyt ovat tänään lähes täysin uusittu; Riihi –näyttely on nyt ainoa 1970-luvun lähes alkuperäisessä asussa oleva näyttelyn osa. Mutta hanttihommista en ole niin varma! Aiemmin tehdyn museotyön ansiosta, meillä ei ole vain kattava kokoelma, vaan myös paljon tietoa 1960- ja 70-luvuilla tärkeäksi koetusta ja kuntalaisten elämään vaikuttaneesta ilmiöstä.

Kotiseutuinnostus oli ehkä hienoisessa lamassa 1980-1990-luvuilla. Ajateltiin, että koska kunta omistaa, antaa sen myös hoitaa leiviskänsä. Tämä taisi olla myös vallitseva trendi muualla. 2000-luvulle tultaessa paikallismuseotoiminta on kokenut myös Mäntyharjussa uuden tulemisensa. Kunta ja mäntyharjulaiset ovat ymmärtäneet millainen helmi Iso-Pappilan alue on kuntalaisten olohuoneena mutta myös matkailukohteena. Alueen talousrakennukset pistetiin kerralla kuntoon vuonna 2011, jolloin alue toimi Mäntyharjun loma-asuntomessujen perinnerakentamisen oheiskohteena. Tuonna vuonna kaikki katot kunnostettiin, rakennuksia kengitettiin, maalattiin ja pappilan jyhkeän navetan routavauriot korjattiin ja seinät saumattiin. Sivussa myös kymmenkunta työllistettyä oppi perinnerakentamisen saloja.

Myös sisällöllisesti museo on kokenut paljon uudistuksia. Uusi kokoelmapoliittinen ohjelma saatiin aikaiseksi vuonna 2012 lähes ensimmäisten paikallismuseoiden joukossa Suomessa ja sen kylkeen tuli heti kuva-arkistosuunnitelma vuonna 2015. Museon näyttelytoimintaa ollaan kehitetty voimakkaasti ja kuntalaiset ovat tulleet näyttelyn rakentamiseen mukaan. Yhteistyössä paikallistyhteisön kanssa olemme vieneet menestyksellisesti läpi kymmenen kesän näyttelyurakat mm. Iso-Pappilan 200-juhlavuoden näyttelyn, Mäntyharjun huvila- ja mökkimuistoja näyttelyt ja tällä hetkellä menossa olevan teollisuusperintönäyttelyn. Näissä kaikissa kuntalaiset ovat saaneet osallistua museotyöhön omien muistojensa kautta.

Talkoohenki on vireää muutenkin. Kirkonkylän kylätoimikunta on ahkeroinut museon piha-aueella ja puutarhassa. Ajatuksena on saada komeaa Iso-Pappilaa näkyviin puiden takaa ja puutarha kuntoon Suomi 100-juhlavuoden kunniaksi. Kirkonkyläläiset toivovat, että myös muut mäntyharjulaiset tulisivat mukaan talkoisiin, sillä pappila ei ole vain kirkonkylän museoalue.

Ensi vuonna Mäntyharjun museolla vietetään Suomi 100 -juhlavuotta teollisuusperinnön merkeissä. Mäntyharjun teollisuus -näyttely syventää tämän kesäistä näyttelyä mm. keksintöjen, innovatiivisyyden sekä perheyritysnäkökulman suuntaan.

Tulevissa museon suunnitelmissa siintää jo vuosi 2018, jolloin tulee sata vuotta kuluneeksi Suomen sisällissodasta, kansalaisodasta, veljessodasta, vapaussodasta, kapinasta, kuka nyt tahtoo tapahtumia mitenkin nimittää. Rahoitusta ja toimintatapoja ollaan jo kartoittamassa tämänkin teemavuoden osalta. Tarkoituksena on tutkia vuoden 1918 tapahtumia Mäntyharjussa kaikkien osapuolien näkökulmasta. Täysin selvää on, että vuoden 2018 näyttelyä ei pystytä rakentamaan ilman kotiseutuhenkisiä kuntalaisia ja yhteistyökumppanien tukea. Onneksi olemme viime vuosina saaneet runsaasti apua paikallisyhteisöltä. Kiitos Exel Oyj (Sauvakävelyn 10 vuotta v. 2007), Suur-Savon Sähkö Oy huvila- ja mökkielämää (2014-2016) sekä Vakiometalli Oy Mäntyharjun teollisuusperintö (2016-2017).

Kaikenlaista mahtuu Iso-Pappilan 45 vuoteen. Olemme tulleet muun muassa valituksi vuoden Savo-Karjalan paikallismuseoksi. Mäntyharjun nuorten avustuksella tulimme museoiden propagandakisassa kolmanneksi.

Tätäkin blogia on lukennut tähän mennessä (9/2016) kävijästatistiikan mukaan noin 75 000 ihmistä. Lue sinäkin ja seuraa, mitä omassa museossasi tapahtuu. Aivan pienenä vinkkinä, että seuraavaa uutista ei tarvitse enää odottaa kovin pitään!

Tervetuloa hanttihommiin!

14114879_545313295664656_1971364785209569026_o-1
Kuva: Mäntyharjun kirkonkylän kylätoimikunnan Facebook-sivuilta. Kiitos ahkeroinnista!

Kulttuurisihteeri Anu Yli-Pyky

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s