Hassun Pekon tarina kerrotaan nyt nukketeatterina

Eilen työhuoneeseeni ilmestyi viehättävä nukketeatterimatkalaukku. Matkalaukku sisältää mäntyharjulaisen kansanpelimanni Hassun Pekon tarinan. Laukku on toteutettu Lastenkulttuurikeskus Verson ja Mäntyharjun kulttuuripalvelun ja museon yhteistyönä. Viehkot hahmot on toteuttanut Mari Kervinen. Matkalaukku on matkalla Mäntyharjun kirjastoon lainattavaksi.

Nukketeatterimatkalaukun tehtävä on kertoa ehkä kuuluisimman mäntyharjulaisen persoonallisuuden Hassun Pekon tarina kerjäläispojasta tuottelijaaksi kansanmuusikoksi.

 

Kuka oli Hassun Pekko?

Pekka Komppa alias Hassun Pekko (1852-1922) tuli tunnetuksi kansanpelimannina. Hänellä oli ilmiömäinen kyky riimitellä sanoja ja muistaa säveliä. Pelimanniuralla Hassun Pekko pääsi onnekkaasti alkuun kirkkoherra Pfalerin ohjaamana nälkävuosien jälkimainingeissa. Kirkkoherra oli tarkastamassa kerjäläisten joukkoa  ja kiinnitti huomionsa nälkiintyneeseen  piikkopaitaiseen poikaressuun, joka soitteli rovastin ällistykseksi lasinpalasilla kansanlaulun sävelmää.  Rovasti oli vaikuttunut ja hankki Pekolle viulun ja pestasi soitonopettajaksi tilallisen Antti Kyanderin. Kerjäläispojasta tuli kiertävä pelimanni.

Hassun Pekko tuli tunnetuksi soittotaitonsa ohessa terävästä kielestään. Kerrotaan, että Pekko ilmestyi taloihin lypsyaikaan, koska toivoi saavan mukillisen lypsylämmintä maitoa. Jos talon emäntä oli saita ja maitoa ei herunut  kuultiin se kyllä  seuraavana sunnuntaina kirkonmäellä runon tai laulun muodossa. Pekkaa kohdeltiin hyvin sekä soittotaitonsa että terävän huomiokykynsä ansiosta.

Mäntyharjussa tuohon aikaan vaikutti kanttori Johan Jakob Sivori, jolla oli poika Emil Sivori. Vaikka lukkarinpojan ja keräjäläispelimannin taustat olivat hyvin  erilaiset, nuoret ystävystyivät. Emil Sivori kuunteli, testasi Hassun Pekon musikaalisuutta ja tallensi Pekon musiikkia.

Kerrotaan, että Pekko joutui ikäihmisenä vanhaikotiin ja häneltä otettiin  viulu pois, koska soiton katsottiin olevan häiriöksi muille. Pekko jatkoi soittamistaan edelleen unissaan kaiken yötä.  Soitto oli hänellä verissä.

Teatterilaukkua voi lainata kirjastosta esim.  kouluille ja päiväkotiryhmiin ja kerhoihin. Teatterilaukun käytössä aikuisen läsnäolo on tarpeellinen,  sillä teatterinuket eivät ole leluja, vaan ilmaisun apuvälineitä, tunteiden välittäjiä ja tarinan kertojia.

Nukketeatterimatkalaukusta löytyy itseoikeutetusti Hassun Pekko viuluineen, emäntä, lukkarinpoika Emil Sivori, Rovasti Pfaler, tilallinen soitonopettaja Antti Kyander, lehmä ja kissa. Teatterimatkalaukun mukana tulee äänitteenä Sari ja Antti  Saarisen soittama Hassun Pekon kappale Häitä ja läksiäisiä.

Nukketeatterimatkalaukun hahmojen avulla toki on mahdollista esittää myös muita tarinoita.

unnamed-1
Mari Kervisen piirtämä luonnos Hassun Pekon hahmo
Kulttuurisihteeri Anu Yli-Pyky

 

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s