Istun pulpettiin. Museon hiljaisuudessa istuessa tulivat koulumuistot 1960-luvun alusta mieleen. Mustepullot ja mustekynä, imupaperi ja kirjoitusvihko. Nostalgiaa.

Mäntyharjun Iso-Pappilan museon kautta aikain yksi suosituimmista näyttelyistä on ollut koulumuistoja -näyttely.  Museo on kerännyt näyttelyssä kävijöiltä koulumuistoja sinikantiseen vihkoon, joita on kertynyt jo peräti pari vihkoa kannesta kanteen. Monet ovat nähneet todella vaivaa ja kirjoittaneet pitkiä muisteluksia. Suosituin muistelunaihe on kouluruoka. Nuoremmat muistavat kumi- ja saippuaperunat. Vanhempi ikäluokka muistelee perunavelliä ja puuroja.

Kotoa piti tuoda joka päivä maito tullessa ja syksyllä poimittiin puolukoita koulun keittolaa varten. 

Koulun keittäjämme oli huippukokki. Ainut ruoka joka ei minulle oikein maistunut oli maksakastike.

Kouluruuista paras on spagetti!

Ensimmäinen koulupäivän tunnelma muistetaan selvästi ja myös oman opettajan nimi lähes poikkeuksetta kaikilla muistissa.

Siihen aikaa ei ollut esikouluja. Jännitystä oli ilmassa melkoisesti ensimmäisenä koulupäivänä. Olin veljeni kanssa samalla luokalla, kuten 10 muuta luokkalaistani. Sain vieruskaveriksi lyhyen punatukkaisen pojan ja itkuhan siina tuli. Selvisi kuitenkin, että pojan nimi olikin Tuija. Meistä tuli  hyvät kaverit. Ekaluokan opettajana oli vastavalmistunut rakastettava ope Kyllikki K.

Ekaluokan openi nimi oli Kerttu, joka oli idolini ja esikuvani monta vuotta. Muistelen häntä lämmöllä ja kiitollisuudella.

Aina muistot opettajista eivät olleet edes muistelemisen arvoiset

Kouluajoista 60-luvulla minulle jäi mieleen eräs erityisen tiukka naisope. Silloin ei puhuttu koulukiusaamisesta vaikka oppilaiden nöyryyttäminen oli jokapäiväistä. Kurissa ja nuhteessa oltiin. Perustaidot sain kuitenkin hankittua koulussa. Elämä on kantanut vaikka lähtökohdat olivat koulunkäynnin osalta aika vaatimattomat.

Sain opettajalta tukkapöllöjä.

Opettaja haukkui minua rippakintuksi

Koulumuistoja kertyy myös retkillä ja koulujen juhlista

Kaikki retket olivat hauskoja siinä mielessä, että ope oli silloin tavallista kiltimpi. Kävimme usein taidenäyttelyissä. Ensimmäinen elokuvaretki oli katsomaan Lassieta

Meillä oli parakkikoulussa retkipäivä Pappilanniemeen ja saimme ottaa omat lelut nuket ja leluautot mukaan. Minulla oli eväänä makkaraleivät ja vadelmalimonadipullo, jossa oli repäistävä korkki, josta tuli hienot kynnet (Maija -51)

Kouluvuosien aikana kasvetaan luokkakavereiden kanssa yhteen. Usealle juuri kouluvuosien luokkakaverit ovat säilyneet parhaina ystävinä.

Varmaan paras koulumuistoni oli 6. luokalta, kun yhtäkkiä tajusimme koko luokan kanssa, kuin paljon jäämme toisiamme kaipaamaan,  kun tiemme nyt eroaa. Olemme edelleen ystäviä!

Mun paras kaveri koulussa oli Hessu ja on sitä edelleen 50 vuoden jälkeenkin.

Toisilla muistot olivat täysin päinvastaisia

Odotin viimeistä koulupäivää kuudennella luokalla kuin kuuta nousevaa -pääsisin eroon niistä kiusaavista paskiaisista.

Minulla ei ole koulusta mitään hyviä muistoja etenkään luokkakavereista, vaikka oppiminen oli mukavaa.

Koulun paras tunti on välitunti, Voi kun se olisi kestänytkin koko tunnin. Monet ovat muistelleet välituntien touhuja, pallopelejä, ruutuhyppelyjä ja twistin -hyppimistä.

Jalkapallopeli käynnistyi joka välitunti. Pallo oli vain melko huono ja siinä ei ilma pysynyt.

Minusta oli ihana kävellä parhaan kaverin kanssa käsikynkkää ympäri koulun pihaa, hihitellä ja puhua pojista.

Meillä oli koulun metsikössä majoja ja inkkarileikkejä. Opettaja joutui usein huhuilemaan tunnille. Kerran ei menty ja koko sakki joutui kahden tunnin  jälki-istuntoon.

Näimpä se on! Tänään mäntyharjun koululaiset jälleen kipittivät koulutielle.  Uusia muistoja syntyy. Toivottavasti kauniita ja ikimuistoisia!

Mäntyharjun Iso-Pappilan museo on avoinna koulumuistoja -näyttelyineen vielä 12.8 saakka sekä 18-.19.8 klo 11-17. Ensi viikolla museolla vierailee paljon koululaisia kulttuuri- ja kotiseutukasvatuksen parissa. Toivottavasti näistäkin retkistä syntyy arvokkaita kokemuksia.

Hyvää kouluvuotta kaikille! Ja paljon muistamisen arvoisia kokemuksia ja ikuisia ystävyyksiä!

 

kulttuurisihteeri