Mäntyharjun reitillä Ainon perässä kulki 200 nippua puuta

Miekankosken uittomuseon kesä päättyy tulevana viikonloppua 1.-2.9. 2018.  Miekankoski oli aikanaan Mäntyharjun uittoreitin tärkein solmukohta ja risteysasema, jossa Tuustaipaleen Kaivannonkoskelta tulleet Puulan vesistön ja Pyhäkoskelta tulleet itäisen reitin puut kohtasivat. Miekasta puut jatkovat Voikoskelle ja sieltä etelään päin puuta tarvitseville tehtaille. 1900-luvun alussa alkanut uiton tarina Mäntyharjun reitillä  päättyi Miekankoskella vuonna 1973. Uiton aika ovat edelleen Miekankoskella selvästi näkyvillä.

Ensin puuta uitettiin vuosikymmenet irtouittona,  mutta vuonna 1963 myös Miekankoskella siirryttiin Nippu-uittoon. Nippu-uittoa varten väylä kunnostettiin Miekankosken eteläpuoleiseen koskeen.  Niput kuljetettiin siirtovaunulla kosken läpi. Sillanpielessä Miekan saaressa on edelleen olemassa konekoppi, josta ohjattiin vinssi- ja vaijerivetoista siirtovaunua.   Konekopissa työskentelevältä vaaditiin kokemusta ja tarkkuutta, sillä virta kuljetti kosken niskalla nippua kokoajan.

Jos kuljetti nippua liian hitaasti, nippu ui yli vaunun ja jos taas liian nopeasti  ei nippu asettunut vaunuun”

Mäntyharjun museosta ei löytynyt yhtään kuvaa Miekankosken  nipunsiirtovaunusta työssään. Metsämuseon Luston kuvakokoelma Kantapuu sen sijaan sisältää useampia Miekankosken nipunsiirtovaunukuvia Ohje: http://www.kantapuu.fi ja hakukenttään esim.  sana Miekankoski

Nippujen siirtovaunu
Kuva talviselta Miekankoskelta. Kuvassa konekoppi ja lumen kuorruttama nippujen siirtovaunu. Miekankosken nipunsiirtorata on rakennettu nippujen saamiseksi Lahnaveden ja Tarhaveden välisen Miekankosken läpi. Kokonaan veden pinnan alle tehty rata on 80 metrin pituinen ja sen putouskorkeus on 0,4 m. Yhden nipun kerrallaan siirtävää nippuvaunua kuljettaa kannatusrullien ja radan molemmissa päissä olevien taittopyörien varassa liikkuvan vetoköyden avulla 120 kW:n moottori Kuva: Mäntyharjun museo
lataus (3)
Nippujen siirtovaunu Kuva: Metsämuseo Luston arkisto

Kosken alapuolella olevat miehet ohjasivat niput vetovaijerin (selkävaijeri) varrelle neljä rinnakkain siten, että vaijerin molemmilla puolin oli kaksi nippua. Niput kiinnitettiin siansaparolla ”kimpuralla”, joka oli erittäin nerokas keksintö ja  varma lukitusmenetelmä. Saparontekolaite löytyy myös Miekankosken uittomuseon yläkerrasta.

aino
Aino höyryvarppaaja.

Miekan alapuolella nippujen hinauksesta huolehtivat alukset mm. Aino ja Sarkavesi.  Kuormassa yleensä peräkkäin noin 50 nippua. Eli kun nippuja oli rinnakkain 4 niin yhdellä kertaa pystyttiin kuljettamaan 200 puunippua.   Yksi nippu sisälsi kuorma-auton vetovaunullisen puuta.

 

Ville Haapasalo pyörähti Vihreän kullan kulttuuritiellä ja vieraili Miekankosken uittomuseolla kesällä 2018.

 

Miekankosken museosta

Miekankosken Uittomuseo aloitti  jo 28 vuotta sitten yksityisenä museona Rakennus- ja mökkivuokraus Poikolaisen toimesta.  Uittomuseon rakentamisessa tuolloin apuna toimivat paikallishistoriantuntija Kaarlo Salmenkivi sekä uittoperinteenkerääjä Kauko Keränen. Uittomuseoon kerättiin esineistöä Miekansaarelta ja jo tuolloin osa esineistöä oli peräisin kunnan museosta. Lisäksi esineistöä sekä työvälineitä saatiin lahjoituksena yksityisiltä henkilöiltä ja yhteisöiltä.  Kauko Keränen lahjoitti lisäksi museoon laajan valokuvakokoelman.

Miekankosken Uittomuseo avattiin juhannuksena 1990.  Vuonna 1996 kokoelma, valokuvat ja koko museo siirtyi Mäntyharjun kunnalle Mäntyharjun museon yhteyteen. Mäntyharjun museon toimesta näyttely uudistettiin vuonna 2004. Tällä hetkellä Mäntyharjun kunnan omistuksessa olevat rakennukset on vuokrattu Miekankosken kahvilalle, joka huolehtii myös Uittomuseon avoinna pidosta ja siisteydestä. Museon lisäksi alueella on kahvio, sepänpaja ja paikallisten käsityöläisten tuotteiden myymälä.

Miekankosken uittomuseo ja Miekankosken kahvila on avoinna vielä tulevan viikonlopun 1.-2.9.2018 klo 10-20.  Uittomuseoon on vapaa pääsy. 

Lähteet:

Kauko Keränen Uittomuistoja Mäntyharjun reitillä
Mäntyharjun museo: Uittomuseon näyttely ja Museon kuvakokoelma
Kantapuu.fi