Kirkkomatkat

20160901_130759 — Reinhardt Laun akvarellimaalaus, Mäntyharjun kunnan taidekokoelma.

Kirkkomatkat-näyttely oli esillä Mäntyharjun museossa Iso-Pappilassa kesällä 2013.

Kirkko oli aikaisemmin merkittävä tiedonjakaja. Ennen radiota ja sanomalehtien ollessa harvinaisia ja kalliita, kirkon kuulutuksissa ilmoitettiin uusista määräyksistä, asetuksista ja veron keräyksestä. Kirkossa kerrottiin myös kuolleista, syntyneistä ja avioliittoon astuneista, varastetusta tavarasta, huutokaupoista, silta- ja tietöistä, pappilan päivätöistä ja muista tapahtumista. Tiedonkulun kannalta oli tärkeää, että ainakin muutama kyläläinen lähti sunnuntaisin kirkkoon ja välitti tiedot eteenpäin kotikylässään.

Kirkkomatkat olivat kauan lähes ainoa mahdollisuus päästä eroon arjesta ja tavata oman kylän ulkopuolisia pitäjäläisiä. Kirkkoon lähdettiinkin ajoissa, jotta matkalla ja kirkonmäellä ehdittäisiin rupatella tuttujen kanssa. Ennen iltamien ja tanssilavojen aikaa kirkkomatkat ja talkoot olivat nuorille ainoita tilaisuuksia tavata toisten kylien nuorisoa. Usein tuleva aviopuoliso löydettiinkin kirkonmäeltä.

Antti Honkanen muistelee kirkkomatkoja 1920-luvulla (haastattelu Erkki Karjalainen v. 1991):

”Kirkolla oli Kankkusen pakariliike, sinne piti aina päästä limonadia ja markan pullaa saamaan. Sen vuoksi mielellään lähdettiin kirkkoon, kun saatiin ilmaiseksi limonadipullo ja markan pulla.”

Mäntyharjun kirkko

Mäntyharjun seurakunta perustettiin vuonna 1595 ja nykyinen kirkko on jo seurakunnan kolmas kirkko. Mäntyharjun kirkon suunnittelijana toimi valtionarkkitehti Charles Bassi. Hänen suunnitelmissaan kirkkoon olisi mahtunut 5950 henkilöä. Kirkkoa alettiin rakentaa tunnetun kirkonrakentaja Matti Salosen johdolla vuonna 1819, jolloin myös kirkosta päätettiin tehdä huomattavasti alkuperäistä suunnitelmaa pienempi. Mahtava kirkosta sittenkin tuli, sillä kirkkoon tuli noin 1700 istumapaikkaa. Rakennus on Suomen toiseksi suurin puukirkko ja samalla Suomen suurin lamasalvosrakenteinen hirsirakennus. Kirkko valmistui vuonna 1822. Kellotapuli saatiin valmiiksi jo vuonna 1819.