Pitäjäntuvat
Uuden kirkon valmistuttua vuonna 1822 päätettiin vanhan kirkon hirret hyödyntää uusien pitäjäntupien rakentamisessa. Pitäjäntupia rakennettiin kolme: Savo, Karjala ja Häme, yksi kutakin lääniä varten. Siirlahden ylittävän sillan lounaispuolelle syntyivät Savon ja Karjalan tuvat. Nämä yhdistettiin myöhemmin eteisellä yhdeksi suureksi taloksi. Näin syntyi nykyinen Salmela.
Hämäläisten ”Niemen tupa” oli nimensä mukaan Niemen pappilan kohdalla. Pertunmaalaiset siirsivät rakennuksen pois 1920-luvulla omaksi kunnantalokseen. Pertunmaan seurakunta erotettiin itsenäiseksi seurakunnaksi vuonna 1926.
Pyhäpäivät ja erityisesti ehtoollispyhät keräsivät runsaasti väkeä kirkonkylään ja kirkonmäelle. Pitäjäntuvat rakennettiin sekä maja- ja levähdyspaikaksi kirkkokansalle että epäviralliseksi kirkkoherranvirastoksi ja pieniä kirkollisia toimituksia, kuten kasteita, varten. Myöhemmin pitäjäntuvissa toimi seurakunnan lainakirjasto ja siellä kestittiin hautajaisväkeä.
Ajanviettoa pitäjäntupien ympärillä
Aina järjestys ei pysynyt pitäjäntupien ympärillä moitteettomana ja elämänmeno maallistui elintason nousun myötä. Pitäjänkokouspöytäkirjoista on mahdollista lukea, että vaikka kansa olikin tullut paikalle jumalanpalvelusta varten, niin kuluttivat he aikaansa pitäjäntuvalla. Tällaisille ”ilman mitään syytä jumalanpalveluksia laiminlyöville” mietittiin keinoja ja rangaistuksia.
Asiaa ei myöskään helpottanut mm. apteekkari Domanderin perustama virvoitusjuomakoju. Myös heinolalainen porvari A.H. Fridgren piti kirkolla vehnäleipäkauppaa jo vuonna 1869. Vuotta myöhemmin kirkolla toimi myös mikkeliläinen leipuri D.A. Danholm.
Nisukauppaa yritettiin kieltää jopa maaherran avulla, mutta turhaan. Vuonna 1884 nisukauppa kiellettiin pappilan ja kirkon alueella jumalanpalveluksen aikana. Uusien ilmiöiden ja vanhojen paheiden vuoksi kunta laati vuonna 1899 järjestyssäännön, jossa myyntirajoitusten lisäksi kiellettiin yöjalassa juoksut sekä kuokkimiset häissä ja muissa pidoissa.
Virvoitusjuomakojun ja leipurin lisäksi kirkkovälle oli muitakin palveluja. 1900-luvun alussa myös Säästöpankki oli auki lauantaisin muutaman tunnin. Ensin pankki toimi apteekissa ja myöhemmin Hilda Kanteleen hoitamana Salmelassa.
Mäntyharjua puolin ja toisin 