Entisaikaan elämä oli työntäyteistä. Päivän päätteeksi vapaa-ajalle ei juuri jäänyt aikaa ja se vähäinenkin kului pienissä kotiaskareissa. Selkeimmin tämä oli nähtävissä maatalouden piirissä työskentelevien elämässä. Työtä oli sekä arkena että pyhänä. Sunnuntaisin toki pyrittiin käymään kirkossa ja muutoinkin elämään nuhteettomasti jumalan pelossa.
Vapaa-ajan vähitellen lisääntyessä 1920-luvulta lähtien Mäntyharjuunkin alettiin perustaa erilaisia järjestöjä ja seuroja, joita olivat esimerkiksi raittiusseurat ja yhdistykset Suomen kotien hyväksi (Martta-seurat), kansalaisopistot ja maatalouskerhot. 4H-kerho saavutti suosiota lasten harrastusten piirissä 1960-luvulta lähtien.
Lasten ja nuorten kesänviettoa urheilukisoissa vuonna 1979, kuvannut Hannu Heilio:
Nuorisoseurat tulivat aktiivisten nuorten piristykseksi ja harrastukseksi. Mäntyharjulle nuorisoseura oli levinnyt sivistyneistön mukana jo vuonna 1894. Nuorisoseuran siipien suojassa harrastettiin esimerkiksi torvensoittoa, näyttelemistä, urheilua sekä tanssimista. Mäntyharjussa on lisäksi toiminut useita kuoroja. Esimerkiksi Laulu-Sepot on toiminut Mäntyharjussa aina näihin päiviin saakka. Alla Mäntyharjun kunnan nuorisosihteerinä toimineen Hannu Heilion Laulu-Seppojen esityksestä kuvaama filmi.
Varsinkin sotien jälkeen vapaa-ajan merkitys ja hauskanpito ihmisten arkielämässä saavuttivat perustavanlaatuisen arvon. Perinteiset valistus- ja raittiusseurat eivät purreet enää nuoriin, vaan huvit, urheilu, opinnot ja taiteet olivat nyt heidän kiinnostuksen kohteinaan.
Tanssi
Toisen maailmansodan aikaan yleiset tanssit olivat kiellettyjä ja laittomat nurkkatanssi yleistyivät. Suomalainen tanssilavakulttuuri syntyi kuitenkin oikeastaan vasta sotien jälkeen, kun rintamaviihdyttäjät lähtivät kiertämään maaseutua, jonne rakennettiin esiintymislavoja tarkoitusta varten. Mäntyhajun Kolkkalaan valmistui tanssilava vuonna 1949 ja vuonna 1951 työväentalon viereen perustettiin Mäntyharjun Jäntevän lava, jossa ilmeisesti esiintyi aikanaan ainakin Olavi Virta. Vuonna 1953 Mäntyharjun keskustan tuntumaan rakennettiin Harjulinna, jossa järjestetiin tansseja, näyteltiin ja järjestettiin erilaisia muita tapahtumia. Rakennuksessa toimi myös elokuvateatteri. Harjulinna eli loistokauttaan 1950-luvulla. Harjulinnan vieressä oli Mäntyharjun Virkistyksen tanssilava ainakin ennen talon rakentamista, mutta ilmeisesti myös osittain sen aikana.
Tanssin harrastaminen on jatkunut näihin päiviin saakka ja osin myös muuttunut ja elänyt ajassa. Seuraavissa videopätkissä lauantai-illan huumaa Mäntyharjun kunnantalon kerhohuoneessa järjestetyillä tanssikursseilla vuonna 1978, kuvaaja Hannu Heilio:
Urheilu
Urheiluharrastus oli aivan omassa luokassaan – urheilun suosio on noussut valtavasti vuosien varrella ja sen voimakas kasvu kertoo selkeimmin tavallisen ihmisen vapaa-ajan lisääntymisestä. Pienistä kotitöistä vapautunut aika käytettiin mieluusti urheiluun. Voimistelu, hiihto ja kesäiset yleisurheilulajit olivat mäntyharjulaisten suosikkeja, sillä ne eivät edellyttäneet erityisiä välineitä tai tiloja.
Mäntyharjuun perustettiin urheiluseuroja, joista ensimmäinen oli vuonna 1920 alkunsa saanut Woimistelu- ja Urheiluseura Virkistys, nykyinen Mäntyharjun Virkistys. Urheiluseurojen ohella urheilua harrastettiin myös muissa yhdistyksissä, kuten työväenyhdistyksessä, nuorisoseurassa, suojeluskunnassa ja maamiesseuroissa. Samoihin aikoihin alettiin suunnitella urheilukentän rakentamisesta Mäntyharjuun. Urheilukenttä saatiin kirkonkylällä käyttöön pienen kunnostustyön jälkeen vuonna 1937. Muillekin kylille raivattiin kenttiä tai vähintään haaveiltiin niistä.
Näytteleminen
Mäntyharjussa on pitkät perinteen harrastajateatterin saralla. 1900-luvun alkupuolella näyttelemistä harrastettiin nuorisoseurojen piirissä. Ensimmäisiä näytelmäharrastuksen alullepanijoita Mäntyharjussa oli yhä toimiva Koirakiven nuorisoseura. Mäntyharjun nuorisoseurassa puolestaan oli erityinen opettajan vetämä näyttämöosasto. Mäntyharjussa esiintyi paikkuntalaisten lisäksi varhain myös viipurilaisia ja pääkaupunkilaisia teatteriseurueita, joiden ansiosta paikkakunnalla nähtiin muun muassa ensimmäiset operetit.
Myös työväenyhdistyksellä oli oma näytelmäpiirinsä, jonka kantava voima oli Anni Karttunen. Hänen mukanaan näytelmäinnostus siirtyi vuonna 1959 perustetulla Mäntyharjun näytelmäkerholle. Myös vuonna 1968 perustettu kansalaisopisto on järjestänyt näytelmäpiiritoimintaa.
Näytelmäperinne elää yhä Mäntyharjussa vilkkaana harrastaja- ja kesäteatteritoimintana. Lisää aiheesta Mäntyharjun Näytelmäkerhosta kertovassa verkkonäyttelyssä:
Mäntyharjua puolin ja toisin 