Iso-Pappila

Avoinna kesäisin. Esillä vaihtuva teemanäyttely. Lisätietoja Mäntyharjun museon kotisivulla.

Iso-Pappilan historia ulottuu vuoteen 1812, jolloin mahtava päärakennus tehtiin kirkkoherran uudeksi asunnoksi. Valmistuttuaan se oli kirkon jälkeen pitäjän suurin rakennus. Vähän myöhemmin rakennettiin myös väentupa, suuri kivinavetta, sauna, talli, kaksi aittaa ja riihi. Nykyisin kesänäyttelytilana olevan päärakennuksen ulkoasu on peräisin pääosin 1850-luvun loppupuoliskolta.

Iso-Pappilan muut näyttelyt

Iso-Pappilan päärakennuksesta löytyy vuosittain vaihtuvien teemanäyttelyiden lisäksi museon perusnäyttelyihin kuuluva koulumuistoja-näyttely.

Väentupaan on sisustettu tyypillinen, mäntyharjulainen maalaistalon tupa, minkä lisäksi talon toisessa päässä on esillä Matkakuvaaja Nestor Kurvisen neljä vuosikymmentä Mäntyharjussa -näyttely.

Kivinavetan yläkerrasta löytyy kokoelma hevosvetoista ajokalustoa sekä 100-vuotiasta suomenhevosta kunnioittava Vetävä työhevonen -näyttely. Navetan alakerrassa on esillä Taidekeskus Salmelan Nina Ternon veistoksia ja edellisten kesien erikoisnäyttelyitä lyhennetyssä muodossa. Navetasta löytyy mm. Mäntyharjun Sisällissota 1918 sekä Unohdettu rajaseutu -näyttelyn tiivistetyt versiot.  Lisäksi museoalueeseen kuuluu riihi.

Pääsyliput 

Museon pääsylippu 4 €/ 2 €, alle 18-vuotiaille vapaa pääsy. Sisäänpääsy myös Museokortilla.

Yhteystiedot: 

Käyntiosoite: Iso-Pappilantie 3, Mäntyharjun kirkonkylä

Postiosoite: Mäntyharjun museo, PL 76, 52701 Mäntyharju

p. museon aukioloaikoina 044 262 3307, museo@mantyharju.fi

Mäntyharjun museo löytyy myös Twitteristä, Facebookista, Instagramista ja Vimeosta.

Lisätietoa eteläsavolaisista paikallismuseoista löytyy Etelä-Savon museoiden sivuilta.

Miekankosken uittomuseo

Mäntyharjun museoon kuuluva Miekankosken uittomuseo sijaitsee aidossa tukkilaisympäristössä Miekankoskella, noin 10 kilometrin päässä Mäntyharjun kirkonkylästä. Uiton aika Miekankoskessa päättyi vuonna 1975. Puun matkaan metsistä tehtaille voi kuitenkin tutustua uittomuseon näyttelyssä. Saaren rakennukset ovat peräisin uiton ajalta ja luovat aidon uittoympäristön tunnelmaa.

Kokoelmat omistaa Mäntyharjun kunta, mutta museon avoinnapidosta huolehtii Miekankosken kahvila.

Miekankosken museo on avoinna touko-elokuussa klo 10-20, Miekankosken kahvilan aukioloaikoina. Museoon on vapaa pääsy.

Miekankosken uittohistoria

Miekan saarta erottivat mantereesta alun perin salmet. Alempana vesistössä sijaitsevan Voikosken syventäminen 1800-luvulla laski vedenpintaa niin, että Miekan salmista tuli koskia. Pohjoinen Miekankoski kuitenkin ruopattiin irtouiton tarpeisiin. Kaupallista uittoa Miekankosken kautta harjoitettiin ainakin 1800-luvun lopulta lähtien.

Uittoväylän kymmenen suurinta käyttäjää perusti vuonna 1891 Mäntyharjun väliaikaisen uittoyhdistyksen. Samana vuonna Miekansaareen rakennettiin rata, jonka avulla tukkilauttojen hinaamisessa käytettyjä varppausaluksia saatiin siirrettyä saaren yli vesistöstä toiseen.

Kun Saimaalta rakennettiin oikoreitti Mäntyharjun vesistöön vuonna 1910, tuli Miekankoskesta kahden tärkeän uittoväylän risteyskohta. Samalla Mäntyharjun väylän uittotukikohta siirrettiin Miekansaareen, jonne rakennettiin uittotupa, paja ja varasto. Nykyiset rakennukset ovat peräisin 1940-luvulta. Mäntyharjun reitillä siirryttiin nippu-uittoon viimeisten joukossa vuonna 1963. Nipuissa uittaminen tehosti ja nopeutti uittoa. Sen onnistuminen vaati kuitenkin muutostöitä. Miekassa uitto siirtyi eteläiseen koskeen, joka muokattiin nippu-uiton tarpeiden mukaiseksi. Uitto Miekankoskessa päättyi kokonaan vuonna 1975.

Miekan saari kunnostettiin museo- ja matkailukäyttöön vuonna 1990. Kosket muokattiin kalastuskäyttöön. Uittomuseo siirtyi kunnan omistukseen vuonna 1996, ja on osa Mäntyharjun museota.