Isoviha
Isovihalla viitataan suuren Pohjan sodan (1700-1721) aikaiseen Venäjän miehitykseen Suomessa vuosina 1713-1721. Elettiin levotonta aikaa. Venäläiset joukot kulkivat pitkin maata, minkä lisäksi suomalaisia porukoita kulki pitäjästä toiseen ryöstelemässä. Ilmeisesti tällaiset sissijoukot saivatkin Mäntyharjussa isovihan aikana enemmän vahinkoa aikaiseksi kuin venäläiset miehittäjät.
Levottomimpina aikoina mäntyharjulaiset saattoivat piiloutua kotimetsiin. Ryöstelyltä turvautuakseen monet mäntyharjulaiset talolliset lisäksi piilottivat isovihan aikaan arvokkaimmat omaisuutensa. Esimerkiksi Lappeen kruununvouti Petter Mörck piilotti omaisuuttaan pappilan Tainakoskella olevaan torppaan ja vanha rovasti Mollerus 12 tynnyriä viljaa Höltän taloon. Venäläiset joukot kuitekin löysivät viljakätkön kulkiessaan pitäjän poikki talvella 1714.
Vuonna 1715 joukko paikallisia, osa Pertunmaalta, osa ilmeisesti Karankamäestä, Poitinniemestä ja Toivolasta, surmasi ja ryösti Lyytikkälän Haapaniemen talossa majailleen venäläisen kasakkaupseerin ja kaksi sotilasta näiden nukkuessa. Kostoksi joukko venäläisiä sotilaita ryösti ja pahoinpiteli Haapaniemen asukkaita, joilla kuitenkaan ei ollut osaa tapahtumiin. Myöhemmin vielä toinen aiempaa isompi joukko saapui paikalle syyllisiä etsimään. Kostotoimenpiteinä useita taloja poltettiin, ihmisiä pahoinpideltiin ja ruokavarantoja ryöstettiin. Tämä tapahtumasarja oli ilmeisesti Mäntyharjun isovihan aikaisista venäläisten toimista pahin.
Suomalaiset sissiporukat sen sijaan ryöstelivät paikkakunnalla taajaan. Eräs porukka onnistui esimerkiksi löytämään Petter Mörckin metsätorppaan piilottaman omaisuuden. Ryöstösaalis ilmeisesti kuitenkin tuli uudelleen ryöstetyksi. Isovihan päätyttyä kirkkoherra syytti pappilan huonosta kunnosta siellä sodan aikana majailleita irtolaisia.
Pikkuviha
Pikkuvihaksi kutsutaan Ruotsin ja Venäjän välisen vuosina 1741-1743 käydyn hattujen sodan aikaista Venäjän miehityskautta Suomessa. Ruotsi julisi sodan Venäjää vaastaan. Sotaan ei kuitenkaan käytännössä oltu valmistauduttu riittävästi ja Ruotsin joukot kokivat pahoja tappioita heti sodan alussa Lappeenrannan taistelussa. Taistelussa oli ilmeisesti mukana ja isolta osin tuhoutui myös suomalaisia joukko-osastoja, muun muassa Savon jalkaväkirykmentti ja Karjalan rakuunat, joissa Mäntyharjunkin ruotusotaväkeä oli mukana.
Kesällä 1742 venäläiset joukot valtasivat Suomen. Miehityskausi ei ilmeisesti näkynyt Mäntyharjussa erityisen voimakkaasti. Jo ennen venäläisten miehitystä seudulla oli liikkunut Ruotsin armeijan joukkoja, joten armeijan läheisyyteen ja siitä aiheutuneisiin muonan pakko-ottoihin ynnä muuhun oli jo totuttu.
Miehityskausi ei kestänyt pitkään, sillä hattujen sota päättyi jo kahden vuoden sodankäynnin jälkeen Turun rauhaan vuonna 1743. Mäntyharjuun sodan loppumisella oli kuitenkin suurempi vaikutus kuin miehityskaudella. Osa Mäntyharjusta jäi Ruotsin puolella, osa siirtyi Venäjälle. Valtakuntien välinen uusi raja vedettiin rauhanneuvotteluissa vesistöjä pitkin niin, että se noudatteli myös mäntyharjulaisille jo entuudestaan tuttuja maakuntarajoja. Lisää Mäntyharjusta rajaseutupitäjänä Rajaseutu-osiossa.
Lähteet:
Martti Favorin (1975): Mäntyharjun historia I. Mäntyharjun kunta: Mäntyharju.
Mäntyharjua puolin ja toisin 