Teollisuudessa on tehty töitä joskus yhdessä, joskus useammassa vuorossa. Joissain paikoissa työn tuottavuutta on pyritty parantamaan vuorotyön sijaan urakka- ja ylityöllä. Työajan ja -määrän seurantaan on ollut käytössä erilaisia menetelmiä.
Työt aloitettiin kello seitsemän aamulla, jolloin valimon väki kokoontui työnjakoon sopien mitä lajia kulloisenakin päivänä tehtiin. Urakkamiehiltä kirjattiin valmistettujen kappaleiden määrät, muilta työmiehiltä tunnit. (Miekan valimo)
Siel oli tietysti kellokortti käytössä, kellokortit leimattiin mennen tullen. (Askel)
Kaikki mitä tehtaasta saatiin ulos tavaraa, kaikki meni. Tehdas toimi keskeytymättä kolmessa vuorossa, että se oli melkosta hulabaloota sillon. (Exel)
Huonekaluilla oli sillon kysyntää niin paljon kun vaan kerkis tekemään. Et meil sillon kaheksakytluvulla oli yli neljäkymment työntekijää ja kolmessa vuorossa tehtiin. (Pirtakka)
Normaali työaikahan oli kahdeksasta, mut mikäli siellä oli töitä, niin sittenhän ne pyysivät ylitöihin. Ei ne koko tehdasta, vaan se määrätty työvaihe, jos siinä ol tullu ruuhkaa. Ja sehän ol työntekijästä sitten kiinni, että joko jää taikka ei, että sehän oli vapaaehtosta se ylityön tekeminen. Minäkin aika monesti olin siellä. Mielelläänhän sitä loppujen lopuks sitten tekeekin aina ylitöitä, eihän siinä mitään. Näkeehän se sitten tilipussissa. Ja sit, kun se oli urakkahommaa, niin mielellään sitten yritti tehä mahdollisimman ahkerasti. (Askel)
Kaikki työt oli mieluisia. Ei niissä mitään muuta ongelmaa ollu, kun yölöysi. Minusta olis ollu kiva olla ihan yövuorossa koko kuukausi, niin sit siihen olis tottunu. (Woikoski)
Sit jos tulee oikeen kiire, niin voidaan tehä ylitöitä. Ei kyllä oo moneen vuoteen jouduttu vuorotöitä tekemään. Sitä tehtiin aina sillon, jos tarve vaati, niin sit tehään. (Vakiometalli)
Työpäivää ovat rytmittäneet erilaiset tauot, joiden määrä ja pituus ovat vaihdelleet työpaikan mukaan. Myös työolosuhteet ovat vaihdelleet. Talvisaikaan tehdashalleissa työskentely on toisinaan ollut varsin vilpoista.
Vastahan niitä lämpösiä sahalaitoksia, tai puolilämpösiä, alettiin rakentamaan seitkytluvun puolella. Mitä minä oon useemmalla sahalla ollu tässä elämäni varrella, niin sanotaan, että vasta viimenen oli semmonen, että siellä voi työskennellä paljain käsin ja kevyessä vaatetuksessa. (Kiepin saha)
Mäkin muistan alkuaikoina töissä, niin oli näitä paksuja talvilenkkareita, niin piti sellaset pitää ja monet villapaiat ja vaatteet päällä, että tarkeni ja tuntu, että aina palelee ja veto käy, kun varasto oli ihan kylmä. Mä muistan, kun meiänkin työpiste, kokoonpano, oli sillon siinä aika lähellä niitä isoja ovia, mitkä aukes, niin sieltä tuli aina talvella kylmää ja sillon oli talvetkin vähän toisenlaisia, oli kovia pakkasia. (Vakiometalli)
Työolot sinänsä olivat aluksi vallan alkeelliset ja myöhemminkin monin tavoin haasteelliset. Helteessä tai kovilla pakkasilla, aina oltiin tekemisissä kosteissa tiloissa märän betonin kanssa. (Miekan valimo)
Työtä tehtailla ovat ohjanneet paitsi työpaikkakohtaiset käytännöt, myös lainsäädäntö. Vuoden 1965 jälkeen kuusipäiväinen työviikko muuttui vähitellen viisipäiväiseksi. Vuonna 1995 työpaikat taas tulivat tupakkalain piiriin. Sitä ennen tupakointi työpaikoilla oli tavallista ja mahdolliset rajoitukset olivat työnantajan päätäntävallassa.
Tietysti se ol rahana tärkee ja perhe ja pienet lapset, niin se ol vaan päivästä selviytymistä. Tehtiin kuuspäivästä viikkoa. (Mäntyharjun lasi)
Se oli keskeytyvä kolmivuoro, et viikonloppu seisottiin. Lauantaina pistettiin koneet kahdelta seisomaan ja sit sunnuntai-iltana alotettiin sillon, kun oli kuuspäivänen viikko. Sitten, kun se muuttu viispäiväseks, niin lopetettiin perjantai-iltana kymmeneltä. (Woikoski)
Ennenhän, kun mä menin töihin, niin siellähän tupakoitiin hallissa. Eihän sillon ollu mitään tupakkapaikkoja. Mä muistan, kun tuli sieltä ruokalan tiloista pajan puolelle, niin siel oli ihan sininen savu, kun semmosen ison peltileikkurin luo oli aina porukka kokoontunu. Ne tupakoi aina siin samassa paikassa. Et se oli sillon ja sitä aikaa, ei vois kyllä enää tänä päivänä kuvitellakaan. (Vakiometalli)
Kesätöiden tekeminen teollisuuslaitoksissa on ollut tavallista jo pitkään. Moni sittemmin muihin töihin päätyneistäkin mäntyharjulaisista on aloittanut työuransa teollisuuden parissa. Samat kesätyöntekijät ovat monta kertaa viihtyneet yrityksissä usean vuoden ajan. Joskus kesätöistä alkanut työura on johtanut vakituiseen pestiin. Työ on opettanut tekijäänsä. Mitään erityistä pohjakoulutusta työntekijöiltä ei useinkaan ole vaadittu.
No minä päädyin sen takia, että koulupoika tartti töitä ja sehän oli monella koululaiselle Kiepin saha semmonen ensimmäinen työpaikka. Tärkeintä oli, että sai vähän tienistiä. (Kiepin saha)
Minä tein tosiaan sitä liian leikkuuta ja sit tuli höyläri ja sit tuli eteenvetäjä. Siinähän ne melkein sitten olikin. Mut sitten, jos ei aina riittäny töitä, niin mentiin sit johkin toiseen hommaan, et siellähän oppi sit tekemään aika monenlaista työtä. (Askel)
Olen ollu kaheksankaheksan helmikuusta, paljos se nyt tekee. Olinkohan mä kesätöissä ekan kerran. (Vakiometalli)
Moni kyläläinen ja paikkakunnan mies harjaantui betonityöntekijäksi vuosikymmenten aikana. Perehdyttämällä ja työn opettamana heistä tuli alansa ammattimiehiä. (Miekan valimo)
Mäntyharjua puolin ja toisin 