Teollisuuden tuotteet – lasista raskaaseen teollisuuteen
Mäntyharjussa on vuosien saatossa valmistettu jos jonkinlaisia tuotteita niin kotimaan kauppaan kuin vientiinkin. Sahateollisuudessa on tuotettu raaka-aineita esimerkiksi muun teollisuuden tarpeisiin. Samaan aikaan Mäntyharjussa on tehty runsaasti myös valmiita tuotteita.
Moni mäntyharjulainen on säästänyt Askeleen tehtaalla valmistettuja kenkiä tunnesyistä. Myös Mäntyharjun lasin tuotteita löytyy useista kodeista.
Sitten minä menin naimisiin kuuskymmentä, niin Kiviharju sano, et sul on tehtävä vihkikengät. Ne teki mulle kengät siellä, vihkikengät oikeen. Tehtaan puolesta. Ne oli oikeen viimisen päälle. (Askel)
Meil oli niit omia malleja ja osahan niist oli aika hyviäkin. Se Eero Rislakin urut on musta kaunis. Se on niin yksinkertasesti tehty, että putkenpalasia on hitsattu yhteen ulkoreunoistaan ja tuettu sitten jollain pannalla ja sit se on sinne väliin vaan. Se oli kyllä Rislakin yks parhaita. (Mäntyharjun lasi)
Mä olin nuori äiti ja lapsella oli jalkaterässä pieni asentovirhe, niin ortopedi kehu, että Askeleessa on niin hyvä lesti kengissä, että hän suosittelee käyttämään Askeleen kenkiä. Lisäks sit ohjas sinne, et siel saatetaan palvella ihan, tehdä sellanen kiila niihin kenkiin ja niin siellä tehtiin ihan yksilölliset pienet punaiset ensikengät minun lapselleni. (Askel)
Kesäsandaalini on valmistettu Askel-tehtaalla joskus 1980-luvun alkupuolella. Siitä asti lähes kaikki kesät käytössä. Kastuneet ja kuivuneet, mutta edelleen parhaat kesäkengät, mitä olla voi. Muistelen, että sandaaleja valmistettiin jonkinlaisena ylimääräisenä työnä. Lienevätkö olleet laajemmin myynnissä. (Askel)
Exel valmisti Mäntyharjussa alun pitäen kuulosuojaimia, mutta 1970-luvun puolivälissä yritys tuli tunnetuksi erityisesti hiihtosauvoistaan. Vakiometalli on jo vuosikymmeniä erikoistunut valaisinpeilikaappien valmistukseen. Myös Pirtakka toimi pitkään kalusteteollisuudessa.
Tuotteet oli kahdeksankymmentäluvulla monivärisiä. No, koko ajan se valkonen on pohjalla tietysti, mutta mä muistan, et siel on tummanruskee, vihreä, punanen ja beessi. Uskomattomia värivalintoja. Ruskee oli ihan ykkösväri. (Vakiometalli)
Sillon, kun niitä pirttiryhmiä tehtiin, niin me oltiin Suomen suurin pirttikaluston valmistaja. Sillon kaheksakytluvulla oikeen meni kalusteita kaupaks. Ympäri Suomiahan näitä meni. (Pirtakka)
Woikoski on valmistanut erilaisia kaasuja Mäntyharjussa jo liki 100 vuotta. Parrunveistokoneista aloittanut Veisto taas on vuosien saatossa siirtynyt sahalinjojen tuotantoon. Paikkakunnalla valmistettiin 1970-1980-luvuilla myös lentokenttien lumenraivauskalustoa. Miekan valimon tuotantoon kuului erilaisia betonituotteita.
Ensin tehtiin tätä linkoa ja sit ruvettiin kehitteleen tot harjakonetta, et se tuli myöhemmin. Joku keksi, että eikös vois olla tämmönen harja ja se puhaltaa sitten sen, et tää linko ottaa enimmät pois ja sitten tää harjakone. (Rahtikone)
Sillon seitsemänkymmentäluvun lopulla kehiteltiin sit sahakonetta ja siihen oli toinenkin syy, että se piti se kone muuttaa, kun se hake, mitä ensimmäisillä koneilla tuli, niin se ei oikein. Se kelpas kyllä useita vuosia sellutehtaalle, mut sitten ne rupes sitä moittimaan liikaa. Sitten kehiteltiin toisenlainen teräpäät ja siitä sitten tuli myöskin sahakone. (Veisto)
Tuotanto aloitettiin jo rakennusvaiheessa, kun tehtiin ensin betoniset seinätiilet ja sen jälkeen betoniset kattotiilet. Sementtiputkista ensimmäiseksi ryhdyttiin valmistamaan viemäriputkia. Samoin alkoi kaivonrenkaiden valmistus. Valikoimaan lisättiin sitten vielä rumpuputket. Lisäksi alettiin valmistaa käytävälaattoja. (Miekan valimo)
Teollisuustuotteiden valmistus – liukuhihnatyöstä automatisaatioon
Tuotteiden valmistustavat ovat kehittyneet teollisuusyritysten historian aikana merkittävästi. Esimerkiksi 1950-luvulla ja vielä pitkään sen jälkeenkin tehdastyö tarkoitti yleensä liukuhihnatuotantoa – kukin työntekijä keskittyi pääasiassa yhteen osa-alueeseen.
Sehän oli melusta hommaa ja pölystä, pölys ihan mahottomasti. Mutta eihän siinä, se oli kerran siihen työhön ol ryhtyny. Se ol, että mitä työtä ne opettivat ensin tekemään ja sitä sitten tehtiin.
Että totakinhan minä syrjän höyläystä tein monta vuotta, mutta sittenhän se loppu, kun tuli valmiit pohjat. Sit ne minut laittovat eteenvetäjäksi. Eteenvetokoneessa laitettiin päällinen ensmäistä kertaa lestin päälle ja oli monta vipua, mistä voi kiristellä ja kattoa, että se tulee suoraan se päällinen ja sitten painaa taas jostain, että tulee liimat sinne alle ja sit tulee sellaset levyt, mitkä pistää sen pinnipohjaan kiinni sen päällisen. Sitähän minä tein aika pitkään. (Askel)
Jokanen teki omaa työtänsä, kuka oli missäkin. Mä olin viimeistelyssä sillon. Ne tuli ihan valmiina ne kengät ja tsekattiin, onks niis mitään pieniä virheitä ja maalaus oli täs viimeistelyssä sitten. Se oli tärkeää, et ei laskenu mitään virhettä menemään, minkäänlaista. (Askel)
Työ opettaa. Tääkin on niin monipuolinen, että sillon alkuaikaan, ketä nyt oli työkavereita siinä, niin tehtiin kaikkee ihan rasvauksesta hydrauliikkaan, asennukset, kaikki tehtiin ite, mut sit se pikkuhiljaa vaan siirty. Tuli rasvarit erikseen, hydrauliikkapuoli erikseen ja sit jäi pelkästään se asennuspuoli, elikkä mä olin sen viimisen kymmenen-viistoista vuotta puhtaast asentajana. (Veisto)
Seinätiilet valmistettiin erikoisesti tarkoitusta varten tehdyillä rautaisilla puristimilla, mihin betoni sullotiin ns. kurikalla lyömällä. Tottunut lyöjä valmisti 8 tunnin työpäivässä parhaimmillaan 600-800 tiiltä. (Miekan valimo)
Automatisaation myötä monet työvaiheet, jotka ennen tehtiin ihmisvoimin, ovat siirtyneet robottien vastuulle. Samalla työvoiman tarve on vähentynyt. Myös valmistusmateriaalit ja tuotteiden ominaisuudet ovat muuttuneet kehityksen seurauksena.
Siinähän oli vierekkäin se vanha raamisahalaitos ja sitten se kuuskytyhdeksän käynnistetty vannesahalaitos. Se oli ensimmäinen vannesahalaitos Suomessa tää Kiepin sahalaitos. Sittenhän meil oli iso tulipalo siellä seitkytseittemän. Sillon meni tuo uusi sahan rakennus ja sitä uudelleenrakennettiin ja siinä yhteydessä lisättiin vannesahayksiköitä ja saatiin sitä kautta tehokkuutta.
Sitten yhdeksänkytyhdeksän koneet purettiin ja siihen asennettiin Veiston tekemä sahalinja. Siinä tekniikka on kokonaan toinen, automaatioaste ihan eri luokkaa kun oli entisessä ja sitä myötä, vaikka kapasiteetti nous merkittävästi, niin henkilöstön määrähän sitten ei siitä lähteny kasvamaan. (Kiepin saha)
Tekniikka, automatisointi, robotisointi kaikki on tuonu sitä tehokkuutta, mikä on elinehto yritykselle. Ilman näitä tuskin oltas tässä ollenkaan. Ja se on sama suuressa mittakaavassa koko valtakunnassa, et siihen pitää vaan panostaa ja luottaa. Sen mukaan sitten toteutuu niitä uusiakin työpaikkoja. (Vakiometalli)
Mä olin kaasupullojen täyttäjänä. Siihen kuulu pullojen vastaanotto, kun autot toi kuorman, niitten kirjaaminen ylös kirjoihin ja siihen aikaan osotelaput laitettiin niihin pulloihin, keille ne menee. Sitten täytettiin ne ja pyöritettiin ne takas siihen laiturille, ja kun auto tuli, niin autokuski kuormas mieleiseen järjestykseen ne autoon ja lähti pois.
Sillon täytettiin aika vähän pulloja. Kun me sillon ilmakaasukoneen aikana täytettiin kuuskyt pulloo työvuorossa, nyt ne täyttää tuolla monta sataa pulloo yhdessä vuorossa. Vähän erilaista, kun ne laittaa nesteellä pulloon, kun että laitetaan kaasulla pumpun kanssa. (Woikoski)
Ennen oli märkämaalit ja nykyään se on pulvermaalaus. On se muuttunu siitä huomattavasti. Ennen ku maalas valkosellakin, niin ol naamakin ihan valkonen, kun se maali pöllys. Sit tinnerillä pesi käsiään ja muuta, et sai ne maalit pois. (Vakiometalli)
Siinä vaiheessa, kun mä menin kahdeksankymmentäluvun puolivälissä, siirryttiin jo näihin peilikaappeihin, missä oli valot sisällä. Mäkin muistan, kun mä aloin kasaileen niitä sähköjohtosarjoja. Ne ei ollu sillon alkuaikoina mitään nopeita tehdä, kun käsin pätkittiin ne johdotkin naks naks poikki vaan.
Nythän on semmonen kone siellä ollu jo käytössä miten kauan lie ollukaan, että sinne vaan syötetään se johto ja mitat ni se pätkii ja ne päät paljastelee sitten, mut ennen piti käsin ne päätkin nipsutella. Kyl mäkin monta iltaa ja viikonloppunakin olin siellä ylitöissä ja tein niitä johtosarjoja, kun oli kiireempää, että sitten oli viikolla mistä sit kasata niitä. (Vakiometalli)
Mäntyharjua puolin ja toisin 