Väestö

4376
Väkeä Mäntyharjun torilla vuonna 1980. Kuva: Mäntyharjun museo, kuvaaja: Hannu Heilio

Vuoden 2016 maaliskuussa Mäntyharjussa oli 6140 asukasta. Vielä vuonna 1968 Mäntyharjussa oli liki yhtä paljon pelkkiä työikäisiä, 6083 kappaletta. Kunnan väkiluku on laskenut nyt yli puoli vuosisataa, 1960-luvulta asti. Sitä ennen lukema pyöri 10 000 asukkaan yläpuolella useita vuosikymmeniä.

Erityisesti 1700- ja 1800-luvulla Mäntyharjun väkiluku oli noususuhdanteinen. Vuonna 1721 Mäntyharjun väkiluku oli 2462. Viisikymmentä vuotta myöhemmin 1770-luvulla väkiluku oli siihen verrattuna kaksinkertainen, 1810-luvulla kolminkertainen ja ennen vuotta 1860 jo nelinkertainen. Vuonna 1870, suurten nälkävuosien jälkeen, Mäntyharjussa oli kaikkiaan 11 330 asukasta.

Vielä 1900-luvun alussa Mäntyharjussa oli vuoteen 2016 verrattuna yli tuplamäärä asukkaita. Esimerkiksi vuonna 1909 Mäntyharjussa asui 13 712 ihmistä. Silloin tosin Pertunmaa kuului vielä Mäntyharjun kuntaan. Kun Pertunmaa erotettiin omaksi kunnakseen vuonna 1926, Mäntyharjun väkiluku tippui kertaheitolla vajaalla 3000 asukkaalla. Erityisesti muuttoliikkeen vaikutuksesta väkiluku alkoi kuitenkin tippua vasta 1960-luvun taitteessa. Myös syntyvyys on vähentynyt merkittävästi huippuvuosista. Vuoden aikana kuolee enemmän ihmisiä kuin syntyy.

Lisää Mäntyharjun väestöstä:

Muuttoliike

Kesäasukkaat

Väestönmuutoksiin liittyviä kunnittaisia tilastoja 1800-luvun lopulta 1970-luvulle löytyy julkaisuarkisto Dorian Tilastokeskuksen arkistosta. Väkiluvun kehitystä viimeisen 30 vuoden ajalta voi puolestaan tarkastella Tilastokeskuksen pylväsdiagrammista. Muita muuttujia, kuten lasten, työikäisten ja työttömien määrien vaihtelua voi tarkatella Tilastokeskusken Kuntien avainluvut -osiossa.

Teksti: Susanna Helminen