Mäntyharju on ollut yksi ensimmäisiä sisämaan huvila-alueita. Ensimmäiset huvilat rakennettiin Mäntyharjuun 1890-luvulla. Rakennuttajina toimivat Mäntyharjussa työskennelleet tai täältä kotoisin olevat säätyläiset. Joukossa oli niin papistoa kuin yliopistomiehiä ja keisarikunnan virkamiehiäkin.

Pulkanrannan rakennuttanut Juho Saarinen toimi pappina ja hänen vaimonsa oli kotoisin Mäntyharjusta. Mäntyharjun kirkkoherrojen ja kappalaisten jälkikasvu rakennutti lapsuudenmaisemiinsa useita huviloita, kuten Ruuthit Kesärannan ja Saloheimot Tervaniemen. Myös Kallalahden huvilayhdyskunta sekä Kivelän ja Vuorelan omistajat kuuluivat kirkkoherrojen ja kappalaisten sukupiiriin. Huviloita omistivat vuorollaan niin lääkärit, kansanvalistusmiehet kuin opettajatkin.

Mutta saatettiin Mäntyharjuun päätyä ikään kuin sattumaltakin. Harjula-niminen pientila Pienen Pyhäveden rannalla päätyi 40-luvun lopulla kesäpaikaksi siirtoväkenä Mikkeliin muuttaneelle perheelle. Perhe menetti sodan seurauksena kotinsa lisäksi myös entisen kesäpaikan.

Sopivan tontin löytämiseksi nähtiin paljon vaivaa. Paikan oli oltava paitsi sopivan järven rannalla myös saavutettavissa joko veneellä tai maanteitse. Erityisen suosittuja olivat kallioiset niemet. Sopiva tontti saatettiin lohkoa sukulaisen omistamasta tilasta, mutta usein jouduttiin lähestymään tuntematonta omistajaa ja kyselemään myytävistä tonteista.

Tyryn mökkipalstaa havitelleille vastaanotto oli tyly: ”Niemeä en myy,” sanoi mummo. ”Siitä kulkee minun talvitie.” Taivutteluista huolimatta mummo pysyi kannassaan, ja pettyneinä ostajaehdokkaat poistuivat. Pian tuli kuitenkin kutsu takaisin, sillä mummo oli tehnyt tiedusteluja ja muuttanut mielensä: ”Anteeksi, enhän minä tiennyt, että sinä olet Koulun Ilona, totta kai minä sinulle myyn.”

Toisaalta sopivan tontin löytäminen saattoi käydä hetkessä. Kesärannan rantatontti löytyi lähes sattumalta kyytiä odottavien vierailijoiden jäätyä jutustelemaan asemapäällikön kanssa, jolla sattumoisin oli sekä myytävää maata että keskusteluseuraa kaipaava vaimo.

Suuri osa kesäasukkaista joutui rakentamaan huvilansa alusta alkaen. Työ oli raskasta, sillä huviloille pääsi harvoin tietä pitkin. Kaikki rakennustarpeet täytyi kantaa käsivoimin tai tuoda paikalle veneillä. Harjulaa rakennettaessa lautatavara lastattiin kahden veneen päälle. Valtavaa lautalauttaa hinattiin hitaasti eteenpäin kolmannella veneellä. Rakennusmateriaaleista oli myös usein pulaa: hirsiä saatiin muun muassa vanhoista venäläisten linnoitteista ja nauloja taottiin rannoilta kerättyjen katiskanraatojen kehyslangoista eli ruodoista.

Muistoja Pulkanrannan rakentamisesta: