Esihistorialla tarkoitetaan aikakautta, jolta ei ole olemassa kirjallista tietoa. Suomen esihistoria jaetaan perinteisesti kivikauteen (8600-1300 eKr.), pronssikauteen (1300-500 eKr.) ja rautakauteen (500-1300 eKr.) sen mukaan, mitä materiaalia työkalujen valmistukseen on kullakin aikakaudella pääasiassa käytetty.

Esihistoriaa tutkittaessa muinaisjäännökset ovat ainut lähdeaineisto. Muinaisjäännökset on muinaismuistolailla (295/63) rauhoitettu muistoina Suomen aikaisemmasta asutuksesta ja historiasta. Ilman lupaa niihin kajoaminen tai niiden vahingoittaminen on siis kielletty. Mäntyharjusta tunnetaan kaiken kaikkiaan 38 esihistoriallista muinaisjäännöstä. Joukossa on muun muassa asuinpaikkoja, kalliomaalauksia ja hautapaikkoja.

Kalliomaalaukset on yleensä maalattu punamullalla pystysuoriin kallionseinämiin vesistöjen rannoille. Maalausten aiheena on useimmiten suurriista, esimerkiksi hirvet. Lisäksi löytyy ihmishahmoja, veneitä, väriläiskiä ja erilaisia symbolisia merkkejä. Maalausten merkityksestä ei ole varmaa tietoa, mutta niiden on ajateltu liittyvän metsästysmagiaan tai riistan lisääntymiseen tähtäävään hedelmällisyyskulttiin.

Suurin osa Mäntyharjun esihistoriallisista muinaisjäännöksistä on peräisin kivikaudelta.

Lisää tietoa Suomen esihistoriasta löytyy Kansallismuseon sivuilta.

Etelä-Savon esihistoriasta voit puolestaan lukea enemmän Etelä-Savon kulttuuriperintötietokannasta. Valitse vasemmalta ylhäältä artikkelihaku ja artikkeleista ”Etelä-Savon arkeologinen perintö”.

Mäntyharjun niin esihistorialliselta kuin historialliseltakin ajalta peräisin olevat kiinteät muinaisjäännökset löytyvät Museoviraston ylläpitämästä Muinaisjäännösrekisteristä.

Mäntyharjun kalliomaalauskohteista löytyy valokuva-aineistoa Ismo Luukkosen ylläpitämältä Suomen kalliomaalauksia -sivustolta.

Lähteet:

Museovirasto: Muinaisjäännösrekisteri.

Museovirasto, Kansallismuseo (2006): Suomen esihistoria -opetuspaketti. Museovirasto: Helsinki.

Teksti: Susanna Helminen

Piirroskuva kalliomaalauksista: Timo Miettinen.