Vanhempiemme aikana 50- ja vielä 60-luvuilla mökillä oltiin talvisaikaan lähinnä pitkillä lomilla kuten joulu-, hiihto- ja pääsiäislomilla. Kesämökkimme Harjula oli talvilämpimäksi rakennettu, koska vanhempamme suunnittelivat sen eläkeasunnokseen. Sen sijaan Sihvonniemelle 50-luvun lopulla rakennetut ensimmäiset varsinaiset kesämökit, Kaukola I ja Roihula, oli rakennettu lähinnä kesäkäyttöön.  Voitaneen sanoakin, että säännöllinen talvimökkeily on niemellämme ollut lähinnä toisen sukupolven mökkeilijöitten vastuulla. Tätä on edistänyt myös 70-luvun puolivälissä saatu tie ja sitten 1990-luvulla saadut sähköt. Ennen sähköjen tuloa mökkien talvikäyttö rajoittui lähinnä pitkiin lomiin.

Jos normaalina viikonloppuna menit mökille, sait lämmitettyä mökkisi puilla nipin napin nukkumiskuntoon menopäivän eli lauantain aikana. Lämpö oli kuitenkin tasoittunut ja mökki sopivan lämmin vasta siinä vaiheessa seuraavana päivänä, kun oli lähdettävä jo takaisin.

Meidän talvimökkeilyssä on hiihtäminen ollut keskeisin harrastus. Sitä on tehty”vauvasta vaariin -periaatteella useimmiten itse tehdyillä laduilla.  Myöhemmin 2000- luvulla jopa kunnan latuverkosto on ulottunut Pienelle Pyhävedelle asti. Suksille on yleensä lähdetty heti kun kynnelle on kyetty.

Jäätilanteesta riippuen aina silloin tällöin – joskin varsin harvoin, ”kierät” jäät ovat antaneet oivan mahdollisuuden luistella.  Joskus on voitu luistella pitkin ja poikin järven jäätä. Viime vuosilta erityisesti mieleen on jäänyt joulunaika 2000-luvun puolivälissä, jolloin oli varsin upeat jäät. Jossain vaiheessa satoi vettä, mutta se ei ehtinyt pehmittää jäätä, vaan jääkiekon peluu ja piruetit onnistuivat vesiloiskeessakin mainiosti.  Myös varta vasten aurattuja ja jäädytettyjäkin luisteluratoja ja -kenttiä on harrastettu.

Kaikille tutusta talviriehasta, pulkkamäestä on nautittu pienemmällä ja isommalla joukolla eri puolilla niemeä. Mäkiä ja töyssyjähän on niemellä riittämiin.

Sihvonrannan muistelmat