Juhannus on keskikesän ykkösjuhla, mutta osataan sitä juhlia muulloinkin. Mökkeilijöille on muodostunut vuosien varrella pitkäaikaisia perinteitä hattujuhlista mansikkakarnevaaleihin. Kesäasunnolla on järjestetty myös hääjuhlia. Ja jos sattuu olemaan kesänlapsia niin syntymäpäivät hoituvat mökillä iloisissa merkeissä.
Vuonna 1965 vietettiin Mäntyharjulla lomailevan serkusjoukkomme ensimmäiset häät ja ensimmäinen seuraavan polven edustaja syntyi vielä ennen vuosikymmenen vaihtumista. 1970-luvulla vietettiinkin sitten vuoroin häitä, vuoroin ristiäisiä. Pulkanrannassakin on vietetty häitä jo kolmen sukupolven aikana. Vuonna 1911 vihki Juho Saarinen nuorimman tyttärensä Helmin ja Lauri Voipion siellä, heidän 100-vuotis hääpäiväänsä vietimme suurella joukolla Pulkanrannassa. Toiset häät siellä oli sota-aikaan. Silloinen morsiuspari Hanneksen tytär Sirkka ja Jyrki Järnefelt olivat pitkään Pulkanrannan isäntäparina ja asuivat eläkkeelle päästyään siellä ympärivuotisestikin. Heidän tyttärensä Liisan ja hänen Nilsinsä hääjuhlaa vietettiin juhannuksena 1979 Pulkanrannassa aurinkoisissa merkeissä. (Pulkanranta)
”Kuten muuallakin Sihvonniemellä, tälläkin kesäpaikalla on vietetty monta rattoisaa hetkeä ja pidetty erilaisia tapahtumia, joista esimerkkinä 80-luvun lopulla vietetyt hattujuhlat. Yllätysvierailuina tehdyt jutusteluhetket sisarusten perheiden kesken ovat olleet ehkä kaikkein tyypillisimpiä. (Sihvonniemi)
Kesän 2005 Harjula-päivien teemana oli uinti. Ohjelmassa oli kaksi leikkimielistä kilpailua. Toinen oli rikkinäinen puhelin -leikki viestiuintina. Harjulan saunalaiturin näköpiirissä on suvun mökkilaitureita kuusi, etäisyyttä maksimissaan n. 300 m. Lisäksi oli järjestetty parinkymmenen metrin päähän yksi lisälaituri ja n. 150 metrin päässä olevalle ’Mirrinsaarelle’ toinen lisälaituri.
Toinen kilpailu oli pikkulapsille tarkoitettu. Pienimmät serkuksista tai pikkuserkuksista uivat lahden poikki 20 metrin päähän kilpaa asunaan vähintään uimaliivit ja päässään raparperinlehti, joka täytyi saada tuotua takaisin. (Sihvonniemi)
26.7.1975 vietettiin Pienpekkolan juhlapäiviä, Pienpekkola Festivals. Tästä alkoi kesäjuhlien sarja, jota Pienpekkolan silloinen lapsiväki muistelee vieläkin ilolla ja pilke silmässä (vaikka vanhemmat ehkä luulevat toisin). Ensimmäistä kertaa kirjoitti Meeri muistiin vuoden tapahtumat (olikin kirjoittamista, kun Sepin sauna paloi tänä vuonna), ensimmäistä kertaa esiintyi Pekkolan lasten iskujoukkue tarkasti harjoiteltuine ohjelmineen.
Ja niin on, että seuraavat 10 vuotta oli kesäjuhlien ohjelma hyvin samantapainen, ensi alkuun Äiti-Sennin pihvit ja lasten esiintyminen, myöhemmin Petterin pihvit ja lasten esiintyminen. Näissä ensimmäisissä kesäjuhlissa syötiin pihvit isossa mökissä ja se olikin laitettu juhlan kunniaksi hienoksi, tätien avustuksella. Näytelmän ’Pekkolan kesää’ ohella on ohjelmasta jäänyt pysyvästi mieleen tällöin uusi, sittemmin joitain vuosia loistokauttaan viettänyt lauluyhtye ’Ponchotytöt’.
Yleensä kesäjuhlat pidettiin ilman mitään syytä vain siitä ilosta, että kaikki (tai melkein kaikki) olivat paikan päällä. Joskus nämä juhlat ajotettiin Oton syntymäpäiviksi, jonkun kerran vietti Meerikin syntymäpäiviään maalla. Laura ehti viettää sekä 60- että 70-vuotisjuhlansa Pienpekkolassa tai sieltä käsin. Tämän nuorekkaan tädin 70-vuotisjuhlissa juotiin vaaleanpunaista sampanjaa hänen kunniakseen. (Pienpekkola)
Mäntyharjua puolin ja toisin 