Mökkikesään kuuluu paitsi lepoa, myös paljon erilaisia piha-askareita. Mökkeily on tasa-arvoistanut perheiden työrooleja. Mökkiperinnekeräyksen valokuvien perusteella voisi päätellä, että polttopuiden tekeminen eli halkominen on pitkälti miesten hommaa. Toisaalta koko perhe osallistui melko tasaveroisena arjen mökkipuuhiin, kuten polttopuiden pinoamiseen sekä puiden ja veden kantoon. Pöllinsaaren muisteluissa todetaankin, että ”ukki hakkasi halkoja koko ajan, mutta kyllä niitä kuluikin”. Raskaimmat remonttihommat olivat usein miesten töitä, mutta mökin pikku remontteihin, kuten maalaamiseen, saatettiin osallistua koko perheen voimin.

Syksyinen veneennosto ja keväiset veneenkunnostus olivat miesten reviiriä. Naisten kevät- ja syystöihin taas voidaan lukea pihan haravointi. Valokuvien perusteella naisten mökkitöihin kuului myös mattojen pesu. Sähkön mukana hankittiin usein mökkielämää helpottavia vempeleitä, kuten uppopumppu.

Äidille ja isälle mökki oli henkireikä. He puuhastelivat pihatöissä ja sadattelivat kiviä, joita koko tontti oli pullollaan. Pikkuhiljaa heidän työnsä kantoi hedelmää ja mökille tuli pieni kivetön piha-alue.

Lomanviettoon ovat kuuluneet myös pihatyöt ja puutarhatuotteiden kasvattaminen. Mökkipihasta löytyy marjapensaita, omenapuita ja pieni kasvimaa. Loma-aikaa rytmittää metsän sato:  keväällä korvasienet, kesällä mansikat, mustikat ja vadelmat ja alkusyksystä puolukat ja sienet. Metsänantimia hyödynnetään sekä mökillä että kerätään talteen talven varalle. Valokuva-aineiston perusteella marjastamisessa ja sienestämisestä ei ole sukupuolirooleja vaan ne ovat koko perheen yhteistä puuhaa.

Saunominen

Saunominen on oleellinen osa mökkielämää, niin peseytymis- kuin rentoutumistarkoituksessakin. Saunan on todettu vakiintuneen suomalaisten käytössä noin 1500 vuotta sitten. Saunomisen luonne on muuttunut viimeisen sadan vuoden aikana. Varhaisina huvilavuosina sata vuotta sitten saunomisen rooli oli pitkälti peseytymisessä.

Meillä Rauhalassa oli iso porukka saunomassa. Perinteisesti sauna lämmitettiin vain lauantaisin meidän lapsuudessamme, mutta ehkä 70-luvun alusta lähtien  voitiin lämmittää parikin kertaa viikossa, silloinkin enimmäkseen peseytymistä varten, jotta kolmen talouden porukka ehtisi kylpeä. Silloin tällöin pidettiin yhteisiä saunailtoja pulkanrantalaisten kanssa, naisten- ja miestenvuoroperiaatteella, saunan jälkeen yhteiset iltapalat. Ohraryyneistä tehty uunipuuro on aina ollut perinteinen saunaillan ruoka, myös ohrarieska kuului lauantain herkkuihin ja on vieläkin sekä Rauhalan että Pulkanrannan perinneleipomuksia. (Rauhala)

Mökkeilyn painopiste on viime vuosikymmeninä on siirtynyt yhä enemmän saunan ja rannan ympärille. Viime vuosikymmeninä saunasta on tullut paikka, jossa rentoudutaan niin fyysisesti kuin henkisestikin. Etenkin 70-luvulla mökkitontille rakennettiin ensimmäisenä sauna tai pieni saunatupa. Kaupunkiasuinnoissa pidettiin kiinni saunapäivästä ja ehkä taloyhtiön yhteisestä lenkkisaunasta, mutta mökillä saunapäivä on joka päivä.  Kaupunkiasunnoissa on sähkösauna, mutta mökkielämään virittäytyminen alkaa saunapuiden ja veden kantamisesta. Sähköttömällä mökillä saunan lämmittäminen oli tärkeä myös siksi, että saunan padassa lämpeni samalla myös vettä myös tiskaamista ja muita taloustöitä varten.

Mikä on ihanampaa kuin saunanpesän kasvavan liekin tuijottaminen – se on meditaatiota.

Sauna voi olla myös kohtaamispaikka tai illanvieton keskeinen osa ja rituaali isommallakin porukalla Saunaan kuuluvat usein myös saunamakkara ja saunalimsat. Vuonna 1969 keskiolut vapautui tavallisiin ruokakauppoihin ja sen jälkeen yleistyi saunaoluiden nauttiminen suoraan pullonsuusta.

Nykyisin suihkutilat ja juokseva lämmin vesi ovat saunatiloissa arkipäivää myös mökillä. Monelta ympärivuotiselta kesähuvilalta löytyy kaksi saunaa; toinen sähköinen talvilomia varten ja rantasauna kesäsaunomista vasten.  Tänä päivänä on yleistä rakentaa sauna, jossa löylyhuone on kokonaan erillinen tila, joka yhdistyy erilaisten terassirakennelmien kautta pesu-, suihku- ja  oleskelutilaan. Saunan lisäksi on mökkirantoihin on ilmestynyt ulkoporealtaita ja kylpypaljuja.  Kylpypalju saattaa lämmetä myös talvi-iltoina.

Saunalla on tärkeä rooli vapaa-ajanasunnon tunnelman muodostamisessa.  Näitä ajatuksia heijastelevat myös loma-asuntomessujen esittelykatalogin tekstit:

Huvilalla on savusaunaa muistuttava löylyhuone, jonka lauteita voi ihailla järvimaisemaa.

Pihasauna on kiirettömän vapaa-ajan ja elämyksellisen yhdessäolon keidas. Saunarakennuksen löylyhuone on rouhea ja rakennettu kestämään reilua saunomista ja kovia löylyjä.

Kesäretkiä

Kesämökiltä lähetään usein mökillä vietetyn arjen vastapainoksi retkelle lähiympäristöön ja välillä saatetaan autoilla vähän kauemmaksikin iltamiin, kesäteatteriin tai markkinoille.  Vähintään kerran viikossa ajellaan torille torikahville ja tapaamaan tuttuja.

Tyypillisiä retkiä ovat veneajelut tai soutelu rauhalliselle luodolle tai saarelle auringonottoon tai ongelle. Polkupyörällä retkeily avartaa hyvin lähiympäristön tuntemusta.

Retkeily ja muut yhteiset tapahtumat ovat kuuluneet kesänviettoomme. Marja-sisaren perhe otti meidät mukaan retkelle Herajärven kauniiseen Mäntysaareen. Osa joukosta matkusti soutuveneellä Pyhävedeltä muiden järvien ja kannasten kautta Herajärvelle, osa turvautui autokyytiin. Autoilijat noudettiin sitten veneellä perille. Mäntysaarella saimme ahaa-elämyksen siitä, että Mäntyharju on ehkä saanut nimensä saaren upeasta harjusta männikköineen. Lapsemme ovat tehneet yhdessä hauskoja polkupyöräretkiä mm. Pyhäveden ympäri ja niin tutustuneet uusiin paikkoihin Mäntyharjulla. (Pulkanranta)

Jos iltojen kylmyydestä on vähän muristu, niin onpahan päivisin lämpöä riittänyt. Lämmin oli kuitenkin ilta, jolloin Kauko, Anni, Meeri ja Peter pukeutuivat villaisiin ja ajoivat Savonlinnaan katsomaan Boris Gadunovia ja saivatkin nähdä Ratsumiehen. Elämys sekin, vaikka sen olisi voinutkin kokea kevyemmin pukeutuneena. (Pienpekkola, kesä 1975)