Mäntyharjun museon kokoelmiin kuuluu noin noin 6000 luetteloitua esinettä, noin 6000 luetteloitua valokuvaa sekä jonkin verran audiovisuaalista aineistoa. Lisäksi museolla on vielä luetteloimatonta aineistoa, erityisesti valokuvia.

Mäntyharjun museon kokoelmapoliittinen ohjelma

Mäntyharjun museon valokuvien ja audiovisuaalisen aineiston hallinta- ja tallennussuunnitelma

Esinekokoelmat

Mäntyharjun museon esinekokoelma on pääosin syntynyt museon perustamisvaiheessa 1960-1970-luvun taitteessa innokkaan kotiseututyön tuloksena. Esinekokoelmaa kartutettiin jonkin verran vielä erityisesti 1980-luvun alussa. Sittemmin uusia esineitä on otettu kokoelmiin harvakseltaan, esimerkiksi näyttelyprojektien yhteydessä. Mäntyharjun museo ei pyri aktiivisesti kartuttamaan esinekokoelmiaan. Museon esinekokoelmiin kuuluu muun muassa maatalouteen, uittoon, koululaitokseen sekä paikalliseen teollisuuteen liittyvää esineistöä.

Sodanaikainen puusta ja paperista valmistettu korvikekenkä. on ollut käytössä 1930-luvun lopussa.

Koirakivessä käytössä ollut nauhapirta.

Mäntyharjun museon kokoelmissa on lukuisia höyliä. Kuvassa yksi kookkaimmista.

Kidekone ja kuulokkeet, joita käytettiin radion kuunteluun 1920-1930-luvuilla ennen sähköradioiden yleistymistä.

Mäntyharjun apteekin yskänlääkepullo.

Mäntyharjun kenkätehtaan ensi askel -kengät, jotka on saatu lahjoituksena suoraan kenkätehtaalta.

Vuosina 2015-2017 järjestetyn teollisuusperintökeruun yhteydessä Mäntyharjun museon kokoelmiin otettiin joitain paikalliseen teollisuuteen liittyviä esineitä, esimerkiksi Kuoman kenkien mallikappaleita.

Valokuvakokoelmat

Esineiden tavoin museon valokuvakokoelmat ovat pääosin syntyneet perustamisvaiheessa. Valokuvia on kuitenkin otettu kokoelmiin myöhemminkin eritoten erilaisten näyttelyprojektien yhteydessä. Museolla on esimerkiksi runsaasti alueen vanhojen säätyläisperheiden lahjoittamia kuvia kirkonkylältä, matkakuvaaja Nestor Kurvisen valokuvia 1900-luvun alkupuolelta, kunnan nuorisosihteeri Hannu Heilion erityisesti Mäntyharjun rakennetusta ympäristöstä 1960-1970-luvuilta ottamia kuvia sekä uittoperinteeseen liittyviä valokuvia.

Mäntyharjun keskustaa vuonna 1969-1970. Kuva: Mäntyharjun museo, kuvaaja: Toiminimi Karhumäki.

Pyykillä rannassa, käytössä paljut ja pyykkilaudat. Kuva: Mäntyharjun museo

Kantakrouvi, Kenkä-Kumi ja Hankkija Asemankylällä vuonna 1980. Kuva: Mäntyharjun museo, kuvaaja: Hannu Heilio.

Voikosken tehdasalue vuonna 1904, ennen Woikoski Oy:n aikaa. Kuva: Mäntyharjun museo.

Kansallis-Osake-Pankki Mäntyharjussa vuonna 1978. Kuva: Mäntyharjun museo, kuvaaja: Hannu Heilio

Autoja Mäntyharjun asemalla 1920-1930-luvulla. Kuva: Mäntyharjun museo.

Pappilan puutarhassa 1910-luvulla. Kuva: Mäntyharjun museo.

Asemankylä 1930-1940-luvulla. Kuva: Mäntyharjun museo, kuvaaja: Nestor Kurvinen.

Pappilan riihimiehet vuonna 1913. Kuva: Mäntyharjun museo.

Mäntyharjun torielämää. Kuva: Mäntyharjun museo, kuvaaja: Hannu Heilio.

Valokuvien käyttö

Mäntyharjun museon valokuvat eivät pääosin ole nähtävillä netissä. Joitain valokuvia kuitenkin löytyy eri puolilta Mäntyharjua puolin ja toisin -sivustoa. Huomaathan, että kuvien lataaminen sivustolta ja niiden käyttö ilman museon lupaa on kielletty. Kuvien tilaaminen on maksullista.

Hinnasto

Kertaluontoinen käyttöoikeus:

Myyntijulkaisu/ei-tieteellinen teos (esim. muistelmat) 40 € (+alv 24%) / kuva
Tieteellinen julkaisu 25 € (+alv 24%) / kuva

Mikäli kuva joudutaan digitoimaan uudelleen, lisäksi tulee maksaa 50 € (+alv 24%) / 1-3 kuvaa.

Julkaistessa on mainittava kuvaaja (mikäli tiedossa) sekä arkistolähteenä Mäntyharjun museo. Museolla on oikeus saada yksi kappale tuotetta, jossa museon kuvaa on käytetty.

Kokoelmien Helmet

Kokoelmien läpikäynnin yhteydessä Mäntyharjun museossa tehdään arvoluokitusta, jossa tarkoituksena on muun muassa löytää parhaat mahdolliset säilytystilat museon profiilin kannalta merkittävimmille ja hyvin taustoitetuille esineille. Samalla kokoelmista hahmotetaan niin sanotut demoesineet, joita voidaan jatkossa käsitellä kodin käyttöesineen tapaan, mutta kuitenkin museotoiminnan osana elävöittämässä historiaa.

Arvoluokituksen osana muodostetaan niin sanottu Helmet-luokka. Se toimii ensimmäisen arvoluokan alaluokkana ja sisältää erityisen arvokkaita ja hyvin taustoitettuja esineitä tai esine- ja valokuvaeriä, joihin sisältyy museon toimialueelle ja sisällölle tärkeää tietoa. Objektit ovat kokoelmalle valittujen painopistealueiden näkökulmasta merkittäviä ja niiden olemassaololla on selkeä vaikutus kokoelman edustavuuteen. Kyseessä on pitkäaikaisen ja perusteellisen kokoelmatyön tuloksena syntyvä alaluokka, joka edustaa Mäntyharjun kulttuuriperintöä parhaimmillaan ja ainutlaatuisimmillaan.

Lue lisää Helmistä täältä!

Teksti: Susanna Helminen