Toimijoita

Mäntyharjussa on toiminut sekä muutaman että monen sadan hengen työllistäneitä teollisuusyrityksiä, pitkäikäisiä ja lyhyempiaikaisia. Tässä osiossa esittelemme Mäntyharjussa toimineita yrityksiä yhdistäneitä tekijöitä sekä yksittäisiä yrityksiä, joista saimme teollisuusperintökeruun yhteydessä muistoja.

Perheyritykset – kotiseuturakkautta ja pitkiä työpäiviä

Miekan valimo
Miekan Valimo oli mäntyharjulainen perheyritys. Kuvassa perheen tyttäret markkinointikuvauksissa. Kuva yksityiskokoelmista, Mäntyharjun museon teollisuusperintökeruun satoa.

Perheyritys pärjää joustavalla asiakaspalvelulla, tarvittaessa pitkällä työpäivällä ja omistajien ja työntekijöiden yksituumaisuudella. (Jorma Hälikkä Pirtakasta Etelä-Savon haastattelussa 4/2009)

Monet mäntyharjulaiset teollisuusyritykset ovat saaneet alkunsa perhepiirissä, esimerkiksi sisarusten voimin. Mäntyharjulaisia perheyrityksiä ovat muun muassa Woikoski, Miekan valimo, Suutarinen, Veisto, Kiepin sahaa pyörittävä OR Group sekä Pirtakka.

Perheyritys kun ollaan, niin me ei juosta pikavoittojen perässä. Eikä voittoja, niin kuin pörssiyhtiöissä, jaeta osakkeenomistajille, vaan pannaan yrityksen kehittämiseen. Tää on erilainen ajattelutapa. (Woikoski)

Ne ihmetteli aina tuolla, että miten voi neljä veljestä olla samassa firmassa. Se olis jo sortunu aikoja sitten, jos olis ruvennu keskenään tappelemaan. Täytyy pitää mielessä, että firman etu on ennen henkilökohtasia juttuja. (Veisto)

Perhepiirissä alkanut yritys on usein haluttu pitää perheyrityksenä perustajien eläköidyttyäkin. Niinpä seuraavan sukupolven kasvattaminen yritysmaailmaan on aloitettu varhain. Monet mäntyharjulaiset perheyritykset toimivat tai ovat siirtymässä jopa kolmanteen polveen. Aina yrityksen siirtyminen vanhemmalta lapselle ei kuitenkaan ole ollut itsestään selvää.

Ihan lapsesta saakka sain erilaisia tehtäviä. Oli turbiinien rasvausta ja mä lisäsin kannulla vettä vetyelektrolyysikennoihin sitä mukaan, kun vesi hajos hapeks. Olin varmaan kymmenvuotias. Olin hirveen ylpee näistä työntekijöistä. Ajattelin, et tänne mä tulen ja näiden kanssa pääsen tekemään töitä. Se oli jonkunmoinen ihanne. (Woikoski)

1960-luvun loppupuolella isän kanssa usein viikonloppuna käytiin tekemässä Mäntyharjulla kierrokset. Tavattiin sahanhoitaja, konttoripäällikkö ja metsäpäällikkö ja tehtiin sahakierros. Mie olin vähän toista kymmentä, semmonen pikkunen poika. (OR Group, Kiepin saha)

Serkukset pitää nyt taloa pystyssä. Kyllähän ne kouluaikaan jo oli aina kesäaikaan töissä, kun oli lomat. Sitten tietenkin myöhemmin monituiseen. (Veisto)

Minun piti nielasta koko pala. Tää sai lähtölaukauksen minulta ja pojat saa taas isältään sen. Sitä minä oon sanonut, että torua et saa, jos pojat tekee väärin. Sitä tulee kyllä jokaiselta, että kun minä sen kerta osaan, niin poikien on osattava se pienellä lausumalla. Ei se ihan näin kulje. (Suutarinen, ensimmäinen polvi)

Ensimmäisen kerran olin kesän 11-vuotiaana vuonna 1964. Siitä lähtien olin joka kesä töissä. Sukupolvenvaihdos tehtiin pikkuhiljaa 1980-luvulla. Mut on kasvatettu pikkupojasta lähtien yrittäjäksi.

Kolmas sukupolvenvaihdos on aloitettu 2000-luvulla, se menee asteittain eteenpäin. Pojat eivät ole koskaan olleet vieraassa työpaikassa. En kiellä yhtään, että heidät on kasvatettu yrittäjiksi. He ovat sen kokeneet omaksi. Kumpikaan ei ole koskaan sanonut, että tämä on väärin tehty. (Suutarinen, toinen polvi)

Mua ei heti huolittu tänne. Mä olin eri yhtiöissä töissä. Isä halus, et mä tulen tänne, mut hän ei halunnu mua tänne heti. Hän sano, että mee ens muualle hankkimaan kannuksia. Sit, kun mä lopulta tulin, niin hän sanoi, et tää on sun juttus, et hän ei ota enää kantaa. Nyt sä alat hoitamaan tätä.

Tyttären mä valmensin menemään opiskelemaan kemiaa. No, ei hän siellä viihtyny, vaan luki eläinlääkäriksi. Täytyy sanoa, et olin todella pettyny. Mutta se hänen lääkkeellinen koulutus tuli meille todella tarpeen, koska viime vuosina lääketeollisuuteen kohdistetut vaatimukset on lisääntyny. (Woikoski)

Saavutuksia ja palkintoja

Mäntyharjun teollisuusyritykset ovat niittäneet mainetta paitsi lähiseudulla, myös kansallisella tasolla. Jotkut yritykset ovat tunnettuja ulkomaita myöten. Osoituksena arvostuksesta monet yrityksistä ovat saaneet palkintoja ja tunnustuksia.

Tasavallan presidentin vientipalkinnon ovat mäntyharjulaisista teollisuusyrityksistä saaneet Exel Oy vuonna 1976 sekä Veisto Oy vuonna 1995. Osin Mäntyharjussa 1990-luvulla toiminut Janita Oy sai palkinnon vuonna 1997. Rahtikone ja Veisto palkittiin vuonna 1989 vientiansioistaan kehitysaluerahaston Keraheitolla kansainväliseksi -palkinnolla.

Mäntyharjulaisista teollisuusyrityksistä ainakin Vakiometallille, Veistolle ja Woikoskelle on myönnetty Suomalaisen Työn Liiton avainlipputunnus osoituksena kotimaisesta alkuperästä ja suomalaista työtä edistävästä vaikutuksesta.

Polaria
Vakiometalli on yksi mäntyharjulaisista yrityksistä, joille on myönnetty Avainlippu-tunnus.

Se, et meidät tunnustetaan kansainvälisesti, näkyy siinä, että minut valittiin tämmösen globaalin kaasujärjestö IOMAn, Industrial Oxygen Manufacturers Associasionin, hallitukseen. Se on tolkuton arvostus Woikoskelle. (Woikoski)

Veiston kans yhtä aikaa saatiin toi palkinto, Keraheitolla kansainväliseksi. (Rahtikone)

Tämä vuoden innovaattori -palkinto tuli siitä, että Tikkalan betonielementtitehdas on innovoitu uudella ajattelumallilla aina layoutista lähtien. He katsoivat, että minulla on hyvin laaja-alainen keksinnöllinen osaaminen. (Suutarinen)

Kohokohta minun mielestäni meidän yhtiössä oli se, kun meille myönnettiin tasavallan presidentin vientipalkinto. Se oli Ahtisaaren viimisiä vuosia. Toi on arvokkain tunnustus, minkä on yhtiö saanu. (Veisto)

Myös työntekijät ovat saaneet tunnustusta työstään. Monilla yrityksillä on tapana palkita firmassa pitkään työskennelleitä.

Kyllä niitä kymmenvuotiskelloja on aika paljon jaettu, pikkujouluissa yleensä. (Veisto)

Joka vuos viimisenä työpäivänä ennen joulua on jaettu keskuskauppakamarin ansiomerkit, kymmenen, kakskyt, kolkyt, nelkyt ja viiskyt vuotta talossa palvelleille ihmisille. (Kiepin saha, OR Group)

Vuonna 2012 kävin presidentin linnassa Veiston kautta. Sinne kutsuttiin työntekijöitä eri firmoista, meit oli useamman kymmenen. Täält oli kysytty ja nää oli minua sinne ehdottanu. Vaimon kanssa käytiin. Ihan mieleenpainuva kokemus, hyviä muistoja. (Veisto)

Mäntyharjulaisia teollisuuden toimijoita

Alla on kuvattu lyhyesti Mäntyharjussa toimineita tai yhä toimivia teollisuusyrityksiä, joihin liittyviä muistoja museo on teollisuusperintökeräyksen yhteydessä saanut.

Hallan saha (1918–1938)

Hallan saha toimi Asemakylällä 1900-luvun alussa. Saha oli aikanaan Mäntyharjun suurin teollisuuslaitos. Halla-yhtiön sahoista se oli kuitenkin pienin. Mäntyharjun Rantapuistossa on Hallan sahan muistomerkki.

Woikoski

Woikoski Oy (1919 alkaen)

Aiemmin Tirvalla toiminut yritys muutti vesivoiman perässä Mäntyharjun Voikoskelle vuonna 1919. Mäntyharjussa tehdas jatkoi jo Tirvalla alkanutta vety- ja happikaasujen tuotantoa. Ensimmäinen ilmatislauslaitos ja vetyperoksiditehdas avattiin 1930-luvulla.

Nykyisellään Woikosken asiakaskuntaan kuuluvat yksityishenkilöiden lisäksi muun muassa useat teollisuuden alat, lääketiede sekä terveydenhuolto.

KieppiSawmill

Kiepin saha, nykyään osa OR Groupia (1927 alkaen)

Kiepin saha aloitti toimintansa alun perin vuonna 1927. Toiminnassa oli kuitenkin alkuvuosina lyhyt katko. Vuonna 1969 saha siirtyi osaksi Olavi Räsänen Oy:tä ja kuuluu nykyään OR Groupiin.

Kiepin sahalla tuotetaan mäntysahatavaraa, mutta aikaisemmin valikoimaan kuuluivat myös kuusi ja koivu. Sahapalot olivat ennen yleisiä ja Kiepin sahakin on historiansa aikana palanut kolmesti.

Kuoma

Kuomiokoski Oy (1928 alkaen)

Kuomiokoski valmisti alkuun pohjallisia ja kenkäkomponentteja. Yritys kävi 1980-luvulla kauppaa lähes kaikkien Suomen kenkätehtaiden kanssa. Yhä jatkuva Kuoma-talvijalkineiden valmistus aloitettiin 1980-luvun lopulla.

Yrityksen pääpaikka sijaitsee Ristiinassa, mutta sillä on toimintaa myös Mäntyharjussa.  Jo toimintansa päättänyt Mäntyharjun Kenkätehdas oli Kuomiokosken sisaryritys.

Miekan valimo

Miekan Valimo Oy (1951–1994)

Miekan Valimo valmisti erilaisia betonituotteita. Valikoimaan kuului muun muassa betonisia seinä- ja kattotiiliä, viemäriputkia sekä kaivonrenkaita. Kun muovi ja teräs alkoivat korvata betonia materiaalina 1980-luvulla, betonituotteiden kysyntä laski. Uutena avauksena viimeisinä toimintavuosinaan yritys valmisti muun muassa betonisia pöytätennispöytiä.

Suutarinen

Sora ja Betoni V. Suutarinen Ky (1951 alkaen)

Suutarinen on maa- ja talorakentamisen ja betoniteollisuuden yritysryhmä. Ensialkuun Suutarinen toimi puutavaran ja soran kuljetusyrityksenä. Betonielementtejä alettiin valmistaa 1980-luvulla, kun ensimmäinen betoniasema valmistui. Toiminta on sittemmin laajentunut merkittävästi.

Askel

Mäntyharjun Kenkätehdas Oy / Askel Oy (1954–1991)

Mäntyharjun Kenkätehdas perustettiin Kuomiokoski Oy:n sisaryritykseksi. Tehtaalla valmistettiin alkuun Askel-merkkisiä lasten ja naisten kenkiä. Lisäksi 1980-luvulla alettiin tehdä miesten kenkiä, nahkatakkeja ja nahkalaukkuja.

Mäntyharjun Kenkätehdas oli aikanaan yksi paikkakunnan suurimmista työllistäjistä ja 1980-luvun alussa se oli Suomen kolmanneksi suurin kenkätehdas. Suuri osa Askeleen kengistä valmistettiin Neuvostoliiton vientiin. Yritys kaatui 1990-luvun lamaan ja Neuvostoliiton hajoamiseen.

Veisto

Veisto Oy (1964 alkaen)

Veisto suunnittelee ja valmistaa HewSaw-merkkisiä sahatavaran tuotantolinjoja. Yritys sai alkunsa vuonna 1964, kun neljä veljestä kehitti parrunveistokoneen omaan käyttöön. Ensimmäinen sahakone valmistui 1980-luvulla. Vuosien varrella Veisto on kasvanut globaaliksi sahakonetoimittajaksi.

mäntyharjun lasi

Mäntyharjun lasi Oy (1968–1971)

Mäntyharjun lasi valmisti käyttö- ja taidelasia. Lasinvalmistuksen ammattilaiset muuttivat Mäntyharjuun muualta, mutta suurin osa työntekijöistä oli paikkakuntalaisia. Mäntyharjun lasin suunnittelijoihin lukeutuivat muun muassa Eero Rislakki, Tauno Wirkkala ja Pentti Sarpaneva. Yhtiö lopetti toimintansa tappiollisena vuonna 1971.

POLARIAlog_musta-page-001

Vakiometalli Oy (1970 alkaen)

Alkuaikoina Vakiometallin tuotevalikoimaan kuului muun muassa keittiöjakkaroita ja televisiopöytiä. Jo 1980-luvulta yritys on kuitenkin keskittynyt Polaria-merkkisten metallisten kylpyhuoneen valaisinpeilikaappien valmistukseen.

exel

Exel Composites Oy (1973 alkaen)

Helsingissä aloittanut Exel laajensi toimintaansa Mäntyharjuun 1970-luvulla. Mäntykeron nimellä 1980-luvulle toimineella tehtaalla valmistettiin muun muassa lasikuituisia suksisauvoja. Vuonna 1997 yhtiö lanseerasi kävelysauvat. Exel luopui urheiluvälineiden valmistuksesta vuonna 2008. Sittemmin yritys on keskittynyt komposiittiprofiileihin.

pirtakka

Pirtakka Veljekset Hälikkä Ay (1975 alkaen)

Pirtakka aloitti huonekalujen valmistamisen Mäntyharjussa vuonna 1975. Alkuun tuotevalikoimaan kuuluivat kaappikellot ja pirttikalusteet. Sittemmin valikoima laajeni erilaisiin huonekaluihin. Kalusteita valmistettiin kotimaan markkinoille ja erityisesti Japanin vientiin.

Vuonna 2012 Pirtakka siirtyi huonekaluteollisuudesta rakennustarvikkeiden myyntiin. Yritys tekee kuitenkin yhä mittatilaushuonekaluja.

rahtikone

Rahtikone Oy (1976–2001)

Alkuun Rahtikone valmisti kuorma-autojen teräslavoja ja maansiirtokoneiden ohjaamoja. Vuonna 1978 yhtiö alkoi valmistaa lentokenttien lumenraivauskalustoa. Suurteholinkoja ja harjakoneita toimitettiin sekä kotimaahan että ulkomaille. Lumenraivauskaluston tuoteoikeudet myytiin myöhemmin Vammas Oy:lle.

Coldtherm

Coldtherm Oy (1988–1991)

Coldtherm Oy aloitti toimintansa Mäntyharjussa syksyllä 1988. Yhtiö valmisti eristeitä solumuovista. Coldthermin historia Mäntyharjussa jäi lyhyeksi ilmeisesti kannattamattoman tuotannon sekä freoniyhdisteiden käytön aiheuttaman vastustuksen takia.