Suuri osa ensimmäisistä mäntyharjulaisista kesäpaikoista palveli ensin vuosia maatilan päärakennuksena. Tällaisia kesäpaikkoja olivat muun muassa Kalliola, Kivelä ja Rauhala. Huvila saattoi myös palvella vuosien aikana monessa roolissa. Jylhä rakennettiin ensin kesäpaikaksi, asutettiin pian ympärivuotisesti ja muuttui muutaman vuosikymmenen jälkeen taas kesäasunnoksi.
Alla mainittujen neljän huvilan lisäksi muun muassa Vuorela ja Harjula rakennettiin ensisijaisesti kesäpaikaksi, vaikka rakennuksissa saatettiin myöhemmin viettää aikaa myös talvisin. Huviloiden arkkitehtuurissa näkyy myös erilaisten tyylisuuntien vaikutus. Kansallisromantiikka oli lyhyt, mutta voimakas suuntaus, joka sai innoituksensa muun muassa keskiaikaisista linnoista ja Karjalan puuarkkitehtuurista. Itsenäistymisen jälkeen funktionalismista tuli suomalaisen arkkitehtuurin valtalinja. Funktionalismille oli ominaista pelkistäminen ja ornamenttien hylkääminen. Rakennuksissa tuli olla vain niille välttämättömät elementit.
Mäntyharjun alueelta tunnetaan kaksi kansainvälisestikin kuuluisan arkkitehdin rakentamaa huvilaa: Eliel Saarisen Pulkanranta ja Heikki Sirénin Paarmala.
Pulkanranta – kansallisromanttinen hirsihuvila
Pulkanrannan rakennuttivat Juho ja Selma Saarinen Pyhäveden rantaan vuonna 1903. Rakennuksen suunnitteli arkkitehti Eliel Saarinen. Vuosien kuluessa alueelle rakennettiin
muitakin rakennuksia. Selma Saarisen kuoleman jälkeen huvila siirtyi vanhimman pojan Hanneksen omistukseen, joka 1920-luvulla hankki läheisen pientilan, Rauhalan, varmistaakseen suurelle perheelleen maataloustuotteiden saannin. Huvila on yhä suvun omistuksessa.
”Rakennus näyttää merkilliseltä, vielä ei voi sanoa, että se on kaunis, mutta erikoislaatuinen. En usko, että monet tulevat siitä pitämään.” Näin kuvaili Selma Saarinen valmistuvaa Pulkanrantaa. Kansainvälisiä vaikutteita saanut Eliel-poika oli ehkä tullut piirtäneeksi äitinsä makuun turhan uudenaikaisen rakennuksen.
Jyhkeän kansallisromanttisen rakennuksen piirustuksia käytettiin myös Hannes Saarisen Kuopiossa sijaitsevassa Kumpusaaren huvilassa.
Kesäranta – ripaus kansainvälisiä tuulia
Kesärannan suunnittelijaa ei tiedetä. Huvilan poikkeavan ulkonäön esikuvana lienee toiminut jokin Ilomantsissa sijaitsevan Möhkön ruukin rakennuksista. Kesärannan rakennuttaneet Martti ja Anna Ruuth viettivät häämatkaansa Möhkössä sukulaisten luona. Nimettömäksi jääneen suunnittelijan persoonallinen tyyli ja norjalaiset tyylipiirteet, kuten katon ”nokka” ja viuhkamaiset koristeet pylväiköissä, näkyvät myös savolaisessa Kesärannassa.
Kesäranta valmistui vuonna 1906. Huvila rakennettiin kauas rannasta kuivalle ylärinteelle,
sillä kostean järvi-ilman pelättiin altistavan suvussa esiintyneelle keuhkotaudille. Huvilasta tulikin erityisen komea, sillä rinteeseen rakentaminen vaati korkean kivijalan ja huoneiden lukumäärää kasvatettiin suunnitellusta Annan äidin jäätyä leskeksi ja asetuttua asumaan tyttärensä luokse. Suvun tarinan mukaan huvilan rakentamiseen tarvittu työvoima oli halpaa, mutta rakennushirsien hinta kirpaisi. Huvilan ensimmäinen sauna paloi 20-luvun alussa ja uusi sauna rakennettiin vanhoista venäläisten linnoitteiden hirsistä. Huvila on yhä suvun omistuksessa.
Tyry – suoraviivaista ja yksinkertaistettua huvila-arkkitehtuuria
Näin kuului tarinan mukaan paikallisten mielipide Tyryn uudesta kesähuvilasta: ”Mokoman kanakopin se insenyöri rakennutti sinne Juolan rantaan.”
Tyryn huvila valmistui kallioiselle niemelle Juolasveden rantaan vuonna 1941. Huvilan piirustukset teki rakennuttajan työtoveri ja rakennus on yhä Mäntyharjun harvoja funktionalistisia huviloita. Verrattuna aiempina vuosikymmeninä rakennettuihin huviloihin Tyry on esimerkki uudenlaisesta kesäasunnosta. Huvilalla saatettiin oleskella ympärivuotisesti, mutta lyhyempiä aikoja kerrallaan. Varustelutasoltaan Tyry vastasi vanhempia huviloita, sillä huvilalta puuttuivat pitkään sähköt, puhelin ja tie. Alueelle kuljettiin veneellä tai metsäpolkuja pitkin.
Paarmala – kohti hirsihuviloita
Paarmalan hirsisen huvilan piirsi ”tupakka-askin kanteen” 50-luvun alussa arkkitehti Heikki Sirén, joka suunnitteli vaimonsa Kaijan kanssa myös muun muassa Helsingin Hakaniemessä sijaitsevan Ympyrätalon. Huvilan rakennutti Juolasveden rantaan Säästöpankin pankinjohtaja Armas Paarma (ent. Broms), rakentajina toimivat Armaksen poika Jorma sekä kirvesmies Armas Konga.
Paarmalan hirret tuotiin tontille jäitä pitkin. Jää taipui uhkaavasti painavan kuorman alla,
mutta kesti kuitenkin. Tie Paarmalaan tehtiin vasta 50-luvun lopulla talkoilla. Hiekanajossa olivat tarinan mukaan mukana lähes kaikki pitäjän kuorma-autot, sillä monella oli velkaa huvilan rakennuttajan johtamassa Säästöpankissa.
Huvila toimi aluksi Säästöpankin edustushuvilana, jossa kestittiin niin ystäviä kuin asiakkaitakin. Armas Paarma oli innokas kalamies ja mökki toimi myös kalaretkien tukikohtana. Nykyisin Paarmala on suvun omistuksessa neljännessä sukupolvessa.
Mäntyharjua puolin ja toisin 