Reissupitäjä
Mäntyharjusta on muutettu aikojen saatossa niin muualle Suomeen kuin ulkomaillekin. Erityisesti 1800-luvulla täältä oli yleistä lähteä töiden perässä Venäjälle, useimmiten Pietariin tai Inkerinmaalle. Tuohon aikaan Suomi oli osa Venäjän valtakuntaa, mikä lienee helpottanut työn perässä matkustusta. Toisen maailmansodan jälkeen työn ja parempien elinolosuhteiden perässä lähdettiin Australiaan.
Reissupoikien laulun sanat ovat todennäköisesti peräisin 1800-luvun lopun vuosikymmeniltä, jolloin mäntyharjulaiset kulkivat paljon työn perässä kunnan ulkopuolella.
Venäjälle
Mäntyharjusta matkustettiin 1800-luvulla paljon pois työn perässä. Köyhyys pakotti hankkimaan töitä muualta. Useimmiten lähdettiin Pietariin tai Inkerinmaalle, joissa palkat olivat moninkertaisia Suomeen nähden.
Pietari oli suuri kasvava kaupunki, joka tarjosi paljon työtä. Samaan aikaan Suomen teollisuus ja kaupungit eivät pystyneet työllistämään kaikkea maaseudun liikaväestöä. Suomalaiset työskentelivät Pietarissa muun muassa renkeinä, palvelijoina, hevoskuskeina ja sotilaina tsaarin armeijassa.
Mäntyharjusta lähdettiin myös Amerikkaan, mutta vähemmän kuin Suomesta keskimäärin. Mäntyharjusta itään lähtijöitä oli 1800-luvun viimeisinä vuosikymmeninä enemmän kuin Pohjanmaalta Amerikkaan muuttaneita.
Mäntyharjusta oli 1800-luvulla enemmän väkeä maailmalla työn perässä kuin ympäristökunnista, mikä on myös vaikuttanut sen maineeseen reissupitäjänä. Inkerinmaalla kulkenut suomalainen runonkerääjä nimesikin Inkerinmaan mäntyharjulaisten ”Kaanaan maaksi”.
Huonoissa kamppeissa reissaavia mäntyharjulaisia on ollut niin paljon liikkeellä, että he saivat osakseen sekä huomiota että pilkkaa. ”Mäntyharjun mies ja Norjan siili ovat kaikkialla.” Tappelu ei varmaan ollut kaukana, kun keväisiä tulijoita tervehdittiin reissulaululla osoittamalla vaatepartta ja nälän leimaamaa lyhyttä miehenvartta.
Australiaan
Toisen maailmansodan jälkeen Mäntyharjusta puolestaan muutettiin jonkin verran Australiaan. Australian valtio helpotti eurooppalaisten siirtolaisten maahanpääsyä myöntämällä heille matka-avustuksia. Australiaan muutti tuohon aikaan yhteensä noin 20 000 suomalaista. Monet menivät töihin rakennuksille ja kaivoksiin. Muuttovirta tyrehtyi 1970-luvun alussa olojen kohennuttua Suomessa ja Australian lopetettua matka-avustukset. Museon blogista löytyy lisätietoa Australia siirtolaisuudesta
Muuttoa Suomen rajojen sisäpuolella
Mäntyharjusta on tarpeen vaatiessa muutettu pois myös vaihtamatta asuinmaata. Esimerkiksi Kymenlaakso tarjosi mäntyharjulaisille paljon työtä 1800-luvulla, sekä pysyvää että kausiluonteista. Työpaikkoja oli sahoilla, tehtaissa, katutöissä, rakennuksilla ja satamassa.
Myös tänä päivänä muutto toisille paikkakunnille on yleistä. Usein Mäntyharjusta lähdetään pois joko opiskelujen tai työn perässä. Monet kuitenkin palaavat kotipaikkakunnalleen vähintäänkin kesänviettoon.
Mäntyharjua puolin ja toisin 