Neljä tärkeintä vaikuttavaa tekijää teollisuuden rantautumisessa Mäntyharjuun olivat puunsaanti, vesivoima, 1800-luvun lopulla valmistunut Savon rata sekä soraesiintymät. Materiaalisten kulmakivien lisäksi menestynyt yritystoiminta on erityisesti 1900-luvun puolenvälin jälkeen edellyttänyt myös henkisiä kulmakivia.
Puunsaanti
Sahateollisuus oli ensimmäinen teollisuuden muoto Mäntyharjussa. Se antoi metsien käytölle uuden merkityksen, sillä aikaisemmin metsiä oli lähinnä poltettu kaskeksi.
Ensimmäiset sahalaitokset perustettiin Mäntyharjuun jo 1700-luvulla. Vuosisadan aikana täällä toimi ainakin kolme sahalaitosta, Kyttälässä ja Voikosken itä- ja länsirannoilla. Sahaus toi paikkakunnalle töitä: talvisin hoidettiin kaadot ja kuljetukset, kesäisin työskenneltiin sahalaitoksissa.
Mäntyharjussa toimi 1800-luvun alkupuoliskolla kolme merkittävää sahalaitosta, Partsimaan Tervarummussa, Tainakoskella sekä Kuorekoskella. Lupaavasti alkanut sahateollisuus otti kuitenkin takapakkia vuosisadan loppupuolella, kun puun puute alkoi rajoittaa sahaustoimintaa. Tukkipuun kaadon lisäksi puuvarantoja rokotti seudulla edelleen yleisesti harjoitettu kaskeaminen.
Puunsaannin elvyttyä 1800-luvun lopussa Mäntyharjusta alettiin toimittaa raaka-ainetta lähiseuduille perustetuille puuhiomoille ja selluloosatehtaille. Samalla uitto kasvatti merkitystään.
Mäntyharjussa on viimeisen sadan vuoden aikana toiminut useita sahalaitoksia. Vuosina 1918-1938 Asemakylällä toiminut Hallan saha oli aikanaan Mäntyharjun suurin teollisuuslaitos. Yhä toimiva Kiepin saha taas on perustettu alun perin jo vuonna 1927.
Homma, jota tuli paljonkin tehtyä sillon pikkupoikana, oli niin sanottu leimarin homma. Jokainen sahatavara leimattiin punaisella leimalla. Se oli vähän ketteryyttäkin vaativa homma. Sillon alkuaikoina, kun lastattiin rautatievaunuihin ja piti ehtiä joka kappaleen päähän lyömään leima, niin siin ei ne urakalla tekevät miehet paljon malttanu odotella. Että ne on sellasia ihan niitä ensimmäisiä muistoja. (Kiepin saha)
Olin kuorimonhoitajana, se oli tosi raskas työ. Kone kuori tukit ja sit se tukkeentu aina se, mihin niitä tuli. Mä jouduin sinne sit semmoseen pimeeseen alasahaan selvittään niitä kuoria, että pelas se systeemi. (Kiepin saha)
Vesivoima
Runsaista vesistöistä huolimatta Etelä-Savossa on verrattain vähän suuria koskia. Mäntyharju kuitenkin poikkeaa tässä suhteessa lähiseudusta. Koskien tuoma käyttövoima on houkutellut paikkakunnalle merkittävää teollisuutta. Monet paikkakunnan ensimmäisistä sahalaitoksista sijaitsivat koskien varrella.
Esimerkiksi Voikoskella on harjoitettu teollisuutta jo pitkään. Mäntyharju ja samalla Voikoski sijaitsivat 1700-luvulla kahden valtakunnan rajalla. Voikosken Venäjän puoleiselle rannalle perustettiin sahalaitos vuonna 1775. Vuotta myöhemmin joen länsirannalle, Ruotsin puolelle, perustettiin toinen pienempi saha. Kosken ympärille syntyi kohtalaisen suuri sahatyöntekijöiden yhteisö. Sahaus jatkui alueella pitkään. Erityisesti 1800-luvun lopulla tehdasalue vaihtoi kuitenkin omistajaa taajaan.
Vuonna 1919 Voikosken tehdasalueen toimiala muuttui. Yhä samalla paikalla toimiva Woikoski Oy siirsi tehtaansa Tirvalta Mäntyharjuun Tirvan koskien vesimäärän jäätyä riittämättömäksi kasvavan tuotannon tarpeisiin. Kimröökitehtaana alkanut yhtiö oli siirtynyt kaasun tuotantoon jo ennen muuttoa Mäntyharjuun. Vasta Voiskoskella kaasuteollisuus sai kuitenkin toden teolla tuulta alleen.
Eli koskivoima oli se, joka toi meidät tänne. Tää voimalaitos rakennettiin jo vuonna 1917 ja ne turbiinit, jotka pyörii siellä, on edelleen vuodelta 1917. Ja sillon se vesivoima, niin mitään muuta syytä tännetuloon ei ollu. (Woikoski)
Savon rata
Vuonna 1889 avattiin Savon rata, joka kulki Kouvolasta Kuopioon. Samalla syntyi yhteys Mäntyharjusta suureen maailmaan. Raiteilla liikkui paitsi matkustajajunia, myös tavaraliikennettä. Rautatieyhteys vilkastutti alkuun erityisesti maataloustavaran vientiä. Rautatien ansiosta myös postiyhteydet saatiin jokapäiväisiksi. Junayhteys oli kaikkine vaikutuksineen Mäntyharjulle merkittävä uutuus.
Vaikka junayhteys avasi mahdollisuuksia teollisuudelle, alkuun rata toi Mäntyharjuun vain vähän teollisuuslaitoksia. Esimerkiksi Voikoskella oli kuitenkin oma seisakkeensa.
Asemalta kulki kapearaiteinen rautatie eli niin sanottu rullarata, jos oli vinttureita ja hevosia. Se meni kosken rannasta Voikosken asemalle ja ilmeisesti sitä kautta on tuotu nää koneet tänne. Muuta en voi kuvitella, koska tää oli tietöntä erämaata siihen aikaan. (Woikoski)
Ajan myötä liikenneyhteyksien perässä paikkakunnalle perustettiin muun muassa Askel Oy:n kenkätehdas. Rautatieyhteys oli Askeleelle tärkeä erityisesti Neuvostoliiton kaupassa. Kyseessä on yksi Mäntyharjun teollisuushistorian merkittävimmistä työnantajista – tehdas tarjosi työtä parhaimmillaan noin 300 hengelle. Myös Mäntyharjun lasin tehdas tuli paikkakunnalle aikanaan isolta osin hyvien liikenneyhteyksien ansiosta.
Oikeestaan isoin osa meiän työtä oli, että myö tästä lastattiin kenkiä autoihin ja vietiin tonne rautatieasemalle. Neuvostoliittoon meneviin vaunuihin lastattiin ne ja se oli ihan päivittäistä työtä. (Askel)
Soraesiintymät
Useiden mäntyharjulaisten yritysten toiminta on perustunut maa-aineksen hyvään saatavuuteen lähiseudulla. Ympäristön soraesiintymät ovat mahdollistaneet esimerkiksi betoniteollisuuden kehittymisen Mäntyharjuun. Betoniteollisuudesta on taas ollut lyhyt matka rakennusteollisuuteen.
Alun yhtiön syntymiselle mahdollisti Harjukangas-niminen hyvä soraesiintymä samassa paikassa pääosakkaan Paavo Salmenkiven omistaman Alhon tilan mailla. (Miekan valimo)
Siinä vaiheessa meillä oli soratoimitusta, betoni- ja maanrakentamista ja sitten tuli rakennusliiketoiminta vuonna yhdeksänneljä ja yhdeksänseitsemän rakennettiin ensimmäinen oikea elementtitehdas. Me oltiin harjoiteltu elementin tekoa tässä autotallissa eli rakennuksessa tuolla päässä vuodesta kahdeksanyhdeksän, mutta sitten tuli oikea elementtitehdas. (Suutarinen)
Henkiset kulmakivet
Materiaalisten edellytysten lisäksi teollisten työpaikkojen syntymiseen Mäntyharjussa on tarvittu kekseliäisyyttä, luovaa hulluutta ja rohkeutta yrittää. Keksintöjä on usein tehty tarpeeseen. Monet mäntyharjulaiset yritykset ovat saaneet kimmokkeensa harrastuksesta.
Kehitystyöhön liittyy yrittäjien menestyminen ja ne persoonat, jotka ovat kehittäneet ja uskoneet siihen, että kannattaa tehdä työtä. Sen tuloksena on syntynyt isojakin määriä työpaikkoja. Kaikki ideat eivät toimineet, mutta ajatuksia on ollut ja rohkeutta lähteä tekemään sitä hommaa.
Hiilikuitu oli niin eksoottinen materiaali, että sitä ei sillon osattu käyttää. Se oli todella kallista ja hankalaa käsitellä, mutta meillä onnistuttiin siinä. Tehtiin virheitä, tehtiin paljon erilaisia tuotteita, jotka eivät menneetkään, mutta aina löytyi joku, joka meni. (Exel)
Tarpeestahan se kehitysvaihe aina lähtee, että koittaa kehittää systeemin, millä saa helpommalla ja nopeammin. Tää on ollu ihan harrastus ja työ. (Veisto)
Meillä oli lentokonekin ja Esko pyöri siellä kentillä aina, niin siitähän se tietysti tuli sitten, että tehtiin lentokentän oloihin. Se on niin oma maailmansa. (Rahtikone)
Menestyvän yrityksen pyörittäminen on vaatinut omistautumista. Mäntyharju ei ole aina ollut itsestään selvä paikka yrityksille – tänä päivänä teolliset toimijat keskittyvät suuriin keskuksiin. Kotiseuturakkaus onkin ollut monelle teollisuusyritykselle pääsyy Mäntyharjussa toimimiseen. Vastapainoksi mäntyharjulaiset ovat olleet ylpeitä kotipaikkakunnalla valmistetuista tuotteista.
Minä olen pitänyt varsinaista lomaa koko yrittäjäurani aikana kolme viikkoa. En ole orientoitunut sillä lailla, et minun ois tarve pitää lomaa. (Suutarinen)
Sanotaan näin, et kun mult kysytään, et miks me ollaan täällä, niin kylhän mä voin ladella vaikka kymmenen eri syytä, mut ne on kaikki keksittyjä. Ainoa varsinainen syy on omistajien tahtotila olla täällä. (Woikoski)
Kenkiä kun meni ostamaan jostakin ja näkyi Askeleen kenkä, niin kyllä se vähän nosti. (Askel)
Kyllä mä muistan ainakin ne Exelin sauvat. Kun oli ennen ollu rottinkisauvat, niin tosi ylpee olin sitten, kun sain Exelin sauvat. (Exel)
Monipuolisesta teollisuudesta on hyötynyt koko paikkakunta. Lisäksi teollisuuden toimijoille on ollut apua toisistaan. Mäntyharjun kenkätehtaan rakentamisessa käytettiin Kiepin sahan puutavaraa, Vakiometalli on Veiston tytäryhtiö ja Kiepin sahalla on Veiston sahakone käytössä. Yhteisöllisyys on ollut iso voimavara myös yritysten sisällä.
Minä olen ollut ensimmäinen työntekijä Askeleen kenkätehtaalla! Ei siellä sillon ollu kun pelkkä tontti ja Kiepin saha myi sinne isohkon erän sahatavaraa. Minä olin vielä nuori poika. Olin lajittelemassa sahatavaraa käyttötarkotusten mukaan eri pinoihin. Sillon, vaik olis rakennettu kivitalo, sahatavaraa tarvittiin paljon apurakenteisiin. (Kiepin saha)
Olin vastuuhenkilönä sahalinjan uudistamisessa 1999. Siitä oli vuosien varrella silloin tällöin keskusteltu Veiston kanssa, että milloin vaihtaisitte sahakoneet. Se oli mittava projekti. Se oli ensimmäinen senlaatunen jakosaha Veistolta ja sen käyttöönotto vaati tietysti harjoittelua meiltä molemmilta. (Kiepin saha, OR Group)
Me ollaan Mäntyharjussa kaikki eri aloilta. Yritykset tukee toisiaan määrätyllä tavalla. Esim. minä ostan Woikoskelta kaasut. Jos ostan pesuhuoneeseen kaappeja, haen ne Vakiometallilta. Vuonna 1999 ollaan oltu rakennusorakoitsijana Kiepin sahan sahauudistuksessa. (Suutarinen)
Tuntui mukavalle, kun johtaja Kiviharju oli aina niin ystävällinen ja tuttavallinen. Hän huomioi työntekijän. Jos hän missä tuli vastaan, niin hän katto ja tervehti, sitä ei tarvinnu ootella. Se oli kuitenkin sentäs se pääjohtaja, niin oli luottamusta työntekijöihin. Hän ei ketään erotellu. (Askel)
Me aina nauretaan, että ollaan niinkun yhtä perhettä kaikki siellä. Kiva työympäristö ja porukka. (Vakiometalli)
Mäntyharjua puolin ja toisin 