Mäntyharjun poikki kulki Ruotsin ja Venäjän valtakuntien raja vuosina 1743-1809. Kuitenkin vasta vuonna 1812 Mäntyharjusta tuli jälleen hallinnollisesti yhtenäinen kokonaisuus, kun Ruotsiin kuulunut osa pitäjää liitettiin osaksi Suomen suuriruhtinaskuntaa. Raja kulki muun muassa Voikosken, Kiepin sillan ja Miekankosken kohdilla.

Maallinen ja hengellinen esivalta

Väestö, varallisuus ja verotus

Rajanylitykset

Kartta

Matka osaksi Venäjän keisarikuntaa

Suuri Pohjan sota
käytiin vuosina 1700–1721 Ruotsin ja suuren vihollisliittoutuman (Venäjä, Tanska, Puola-Liettua, Preussi ja Hannover) välillä. Sota päättyi Ruotsin tappioon. Suomi kärsi sodan aikana isovihana tunnetusta miehityskaudesta vuosina 1713–1721.

Hattujen sota
käytiin Ruotsin ja Venäjän välillä 1741–1743. Sodan seurauksena Venäjän joukot miehittivät Suomen. Miehitysaikaa kutsutaan pikkuvihaksi. Sota päättyi Turun rauhaan elokuussa 1743. Samalla Mäntyharju muuttui rajaseuduksi.

Vanha Suomi
tarkoittaa niitä Suomen alueita, jotka Ruotsi menetti Venäjälle Suuren Pohjan sodan ja Hattujen sodan jälkeen. Näistä kahdesta provinssista muodostettiin vuonna 1744 Viipurin kuvernementti, jonka Venäjän keisari yhdisti Suomen suuriruhtinaskuntaan vuoden 1812 alussa. Osa Mäntyharjusta kuului Vanhaan Suomeen.

Isojako
oli Ruotsi-Suomessa käynnistetty maanjakotoimitus, joka alkoi 1700-luvun puolivälin jälkeen ja saatiin päätökseen koko Savossa vasta 1900-luvun alussa. Mäntyharjussa jakotoimitukset kestivät noin vuoteen 1860 saakka. Isojaon tehtävänä oli poistaa sarkajaon aiheuttamia ongelmia ja yhdistää talojen pellot harvemmiksi ja isommiksi lohkoiksi. Samalla pyrittiin löytämään elinkelpoisia tiloja tai torppia maaseudun kasvavalle maattomalle väestölle.

Kustaa III:n sota
oli Ruotsin ja Venäjän välinen sota kesäkuusta 1788 elokuuhun 1790. Sota syttyi Ruotsin kuninkaan Kustaa III:n aloitteesta. Kustaa III:n sota päättyi ilman selvää voittajaa ja ilman rajamuutoksia.

Suomen sota
oli Venäjän ja Ruotsin välinen sota, joka käytiin vuosina 1808–1809. Venäjällä ei ollut vielä ennen sotaa aikomusta liittää Suomea osaksi keisarikuntaansa. Rauha solmittiin syyskuussa 1809 Haminassa. Rauhassa Ruotsi menetti Suomen, Ahvenanmaan ja suuria osia Länsipohjasta. Näin myös toinen puoli Mäntyharjua tuli osaksi Venäjän keisarikuntaa.

Porvoon valtiopäivät
eli maapäivät tai herrainpäivät olivat Porvoossa Venäjän keisari Aleksanteri I:n määräyksestä maaliskuussa 1809 järjestetty Suomen säätyjen edustajien kokoontuminen. Suomi sai pitää vanhat lakinsa, uskontonsa ja erioikeutensa, eikä sitä liitetty suoraan Venäjään, vaan siitä muodostettiin autonominen suuriruhtinaskunta, jonka suuriruhtinas Venäjän keisari oli. Vanha Suomi, jonka mukana puolet Mäntyharjusta, tuli osaksi Suomen suuriruhtinaskuntaa vuonna 1812 ja Mäntyharju lakkasi olemasta rajaseutua.