Kesämökkien rakentaminen ja kesämökkeily nykyisen kaltaisena ilmiönä alkoi 1960-luvulla. Vuosisadan alussa kesäasukkaat rakensivat huviloita, jotka noudattelivat aikansa arkkitehtuurin ihanteita ja olivat riittävän suuria majoittamaan suuret perheet ja vielä suuremmat joukot sukulaisia ja ystäviä.
Kaupungistumisen ja kaupunkiasumisen myötä alkoivat myös yksilölliset näkökulmat nousta esiin oma tupa, oma lupa –hengessä. Kaupunkiasunnoissa oli totuttu omaan rauhaan ja monet alkoivat suunnitella mökkiä omalle perheelle. Ensimmäiset mökit olivat usein pieniä. Kun mökkitontti oli saatu hankittua, ensimmäinen vaihe oli rakentaa pieni saunamökki tai rantasauna. Oma tupa, oma lupa –ajattelua edusti myös se, että ennen mökin rakentamista omalla mökkitontilla saatettiin viettää aikaa telttaillen.
Rantasauna rakennettiin 1965. Se oli jo jotakin. Edelleenkin ulkokeittiö toimi, tiskit tiskattiin ulkona ja kalastettiin ja yövyttiin teltassa. Vasta 1990-luvulla rakennettiin mökki, jossa oli keittiö ja yöpymismahdollisuus ja jopa sähkö.
Ensimmäisinä mökkeilyn vuosikymmeninä mökit olivat enimmäkseen melko vaatimattomia ja niitä saatettiin kutsua esimerkiksi viikonloppumajaksi tai kalamajaksi. Alussa mökkien pohjapinta-alat olivat keskimäärin reilut 30 neliömetriä, mistä ne alkoivat pikkuhiljaa kasvaa.
Merkittävä mökkien kokojen kasvu tapahtui vasta vuoden 1985 jälkeen ja etenkin 1990-luvulla rakennettiin kookkaita mökkejä, joita voisi kutsua jopa huviloiksi. Uudet modernit kesämökit eivät ole enää useinkaan alkuaikojen ”viikonloppumajoja” vaan sähköistettyjä ja tietotekniikalla kauko-ohjattuja älytaloja kaikkine erilaisine ohjausjärjestelmineen. Vuonna 2000 mökkien pohjapinta-alat olivat keskimäärin noin 70 neliömetriä, mutta kookkaimmat mökit olivat omakotitalojen kokoluokkaa.
Kevään aikana tulivat Rantasalmen työmiehet, jotka sitten, hups, aivan parissa päivässä pystyttivät uudenuutukaisen rakennuksen Pekkolan maille, vähän lähemmäksi rantaa, parhaimmalle näköalapaikalle.
Vanha päärakennus purettiin pois. Joitakin muistoja tästä on kuitenkin jäänyt, esim. vanha pöytä aitassa ja joitakin muita museoesineitä. Sen ensimmäisen kesän aikana kohosi siten kukkulalle komea talo, jonka ympäristökin laitettiin uuteen uskoon.(Pienpekkola 1965)
1951 rakennettiin mökki saaren omista puista tehdyistä laudoista. Rakentajana Lauri Koivunen. Mökin koko 5 x 6 metriä. Manne Hintikaisen kuoltua seuraavana talvena hänen torpastaan tehtiin sauna. Lisäksi oli piharakennus (huussi ja liiteri). Vuonna 1955 rakennettiin rantaan hirsisauna, entisestä saunasta muokattiin asuintilat. 1981 saari sähköistettiin. Siitä lähtien pääsiäis- ja talvilomailukin on alkanut sujua.
Iso mökki on laudoitettu uudelleen ja eristetty vuorivilloin (entisen sahanpurun sijaan) ja mökkiä käytetään ympärivuotisesti. Vesi otetaan yhä järvestä ämpärillä, paitsi juomavesi tuodaan kanisterilla mantereelta. (Pöllinsaari)
Seuraavana kesänä tontille rakennettiin mökki. Tonttia raivattiin, perustuksia tehtiin ja ihan ensimmäiseksi tontille rakennettiin tie. Isä hankki tontille peltisen varastorakennuksen, joka toimi tavaroiden ja olemisen tukikohtana. Nukuimme kaksi yötä teltassa, mutta äiti väitti nukkuneensa vesisuonen päällä ja saaneensa krampin reiteensä, telttamajoitus loppui siihen. Se oli sateinen kesä. Hirsimökkimme valmistui kolmessa viikossa, mutta ensimmäisestä yöstä en kuitenkaan muista mitään, vaikka minulla on muuten selkeitä muistikuvia tuosta ajasta.
Lauri ja hänen vaimonsa rakensivat oman vapaa-ajanasuntonsa kahdessa vaiheessa, ensin rantasaunan vuonna 1994 ja sitten varsinaisen mökin vuonna 2006 Sihvonniemen Kaalislahden puolelle. Heidän paikkaansa kutsutaan Jäkäläkallioksi. (Sihvonniemi)
Veistokone tontille
Monet mäntyharjulaiset muistavat Veisto Oy:n hirrenveistokoneen, joka liikkui tontille kuorma-auton vetämänä. Käytössä oli myös maataloustraktorilla toimiva veistokone.
Hirsimökki veistettiin omista puista vuonna 1975. Rakentamista ja Veisto Oy:n koneen paikalle kuljettamista varten jäädytettiin suolle tie.
Kymmenvuotiaaseen lapseen teki suuren vaikutuksen loveamiseen käytetty sorvi moottorisahassa. Sitä varten moottorisahalla muotoiltiin hirteen lovi, minkä jälkeen se sorvilla saatiin sileäksi ja tasakokoiseksi. Hirret veistettiin koneella saman paksuisiksi. Kone veisti hirteen uran, jotta ne istuvat hyvin paikalleen. Mökki rakennettiin tontilla alusta loppuun valmiiksi ja sen kasasivat paikalliset kirvesmiehet. Osa rakennustarvikkeista mökille kuljetettiin jäätietä pitkin järven yli. Mökki oli tyypillinen saunan ja asuintilan yhdistelmä, jossa oli myös pieni keittiösyvennys ja avotakka.
Mökin sisustus
Huviloita ja kesämökkejä on aina sisustettu kaupunkiasunnoista tuoduilla huonekaluilla. 1950-luvun sisustusoppaassa mökeille tuotuja huonekaluja neuvottiin maalaamaan tai päällystämään vaaleilla kankailla, jotta ne sopisivat paremmin maaseudulle.
Mökin sisustamisessa on tänä päivänä yhtä monta näkemystä kuin on mökinomistajaakin ja usein mökin sisustuksessa näkyy eri aikakaudet ja kerroksellisuus. Osa haluaa säilyttää mökkimäisyyden, osa sisustaa huvilaansa suurella rahalla ja jopa sisustusasiantuntijoiden avustuksella. Tänä päivänä aikauslehdet pursuavat kesäasuntojen sisustusvinkkejä.
Äiti sanoi alusta asti, että mökki ei ole mikään vanhojen tavaroiden loppusijoituspaikka. Tulihan sinne paljon tavaraa kotoamme, mutta aika hyvin äidin päätös piti ja hän sisusti mökin oman makunsa mukaan.
Mäntyharjua puolin ja toisin 