Mäntyharjun kunta sijaitsee useiden nykyisten ja historiallisten rajojen risteyskohdassa. Kunnan poikki on aikojen saatossa kulkenut sekä valtakuntien että maakuntien raja.
Pitäjän sekavaa hallinnollista tilaa 1700-luvulla kuvaa hyvin Porvoon hiippakunnan papiston anomus kuninkaalle vuodelta 1741:
…seurakunta kun on jaettu ei ainoastaan kolmen läänin, Hämeen, Kymenkartanon ja Savon läänien osalle, vaan myöskin kolmen kihlakunnan, neljän käräjäpiirin, kolmen käskynhaltijan, kolmen manttaalikomissaarin, neljän kirjoituspaikan, neljän nimismiehen ja neljän siltavoudin alaisuuteen, joista kukaan ei asu pitäjässä.
Tilannetta vaikeutti entisestään pikkuvihan päättänyt vuonna 1743 tehty Turun rauha, joka johti Mäntyharjun muuttumiseen valtakuntien rajaseuduksi. Karjalan puoli pitäjää, kirkko ja molemmat pappilat (noin 50 taloa) siirtyivät tsaarin alaisuuteen. Hämeen ja Savon puolet (noin 100 taloa) jäivät Ruotsille. Jaosta huolimatta pitäjä säilyi hallinnollisesti ja hengellisesti yhtenäisenä. Valtakuntien välinen raja keskellä pitäjää aiheutti runsaasti päänvaivaa.
Lisää Mäntyharjusta rajapitäjänä:
Mäntyharjua rajaseutuna käsittelevän osion valtakuntien rajalla sijaitsemista käsittelevä osuus on ollut esillä Unohdettu rajaseutu -erikoisnäyttelynä Mäntyharjun museossa Iso-Pappilassa kesällä 2013.
Unohdettu rajaseutu -näyttelyn käsikirjoitus: Anne Närhi ja Anu Yli-Pyky
Lähteet:
Favorin, Martti (1975): Mäntyharjun historia I. Mäntyharjun kunta: Mäntyharju.
Wirilander, Kaarlo; Salomies, Ilmari (1960): Savon historia III, Savo kaskisavujen kautena 1721-1870. Savon säätiö: Kuopio.
Mäntyharjua puolin ja toisin 